Nuoriso-ohjaaja, nuorisotyöntekijä vai nuorisonohjaaja?

Näin ammattinimike ja palkkaluokka vaikuttavat ansioosi

Suomalaisen nuorisotyön erikoisuus on se, että toimialan ammattinimikkeistön kirjo on toimialan kokoon suhteutettuna laaja ja niiden käyttö suhteessa työn vaativuuteen epäsystemaattista. Samaa ammattinimikettä voidaan käyttää paitsi perusammattitehtävissä, myös vaativissa ammatti-, johto- ja esimiestehtävissä.

Tämä vaikuttaa siihen, että samalla ammattinimikkeellä toimivien tuloerot voivat olla matalapalkka-alan sisällä suuret eri työnantajien välillä. Edellä olevien lisäksi luetteloon voi lisätä myös suoritetun tutkinnon, joka sekoittaa omalta osaltaan ansaintalogiikkaa. Nykyisten työehtosopimusten kirjausten perusteella suoritetulla tutkinnolla ei ole väliä, vaan eri tutkintotason suorittaneet ovat työnhaussa lähtökohtaisesti samalla viivalla, riippumatta haettavan työtehtävän vaativuudesta.

Tässä artikkelissa tarkastellaan ansionmuodostusta erityisesti kunnissa, huomioiden vertailutietoina hyvinvointialueille siirtyneitä ammattiryhmiä.

Tehtävänimikkeiden kirjo

Äkkiseltään tarkasteltuna nuoriso-ohjaajan, nuorisotyöntekijän ja nuorisonohjaajan ammattinimikkeitä voisi pitää samaan työtehtävään liittyvinä nimikevariaatioina. Tosiasiallisesti näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisella mainituista ammattinimikkeistä on Kuntien eläkevakuutuksessa (Keva) oma ammattikoodinsa, joille on muodostunut oma tilastollinen tehtäväkohtainen peruspalkka ja kokonaisansio.

Kun työnantaja siis hakee tehtävään nuoriso-ohjaajaa, nuorisonohjaajaa tai nuorisotyöntekijää, on nimikkeellä merkitystä avoimena olevan tehtävän lähtöpalkkaan. Kuntatilastojen mukaan seuraavilla, nuorisotyön yleisimmillä ammattinimikkeillä toimivien, kokoaikaisten ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden keskiansiot olivat lokakuussa 2022 seuraavat:

Tehtävänimikkeiden kirjo vaikuttaa siis omalta osaltaan siihen, että tulotason kehittyminen toimialalla ei ole systemaattista ja tasapuolista, vaikka toimenkuvan sisältö olisikin nimikkeestä riippumatta työtehtävissä pääosin sama.

Parhaimman kuvan nuorisoalan tehtävänimikkeiden kirjosta saa tarkastelemalla Kuntien eläkevakuutuksen sivuilta löytyvää ammattinimikkeiden hakua. Haku antaa nuoriso-alkuisten tehtävänimikkeiden määräksi tällä hetkellä 257. Uusia ammattikoodeja perustetaan kuntien ilmoittaessa uudesta ammattinimikkeestä.

Palkkaluokka ja pätevyys

Tavanomaiseen ansion muodostumiseen kunnissa ja hyvinvointialueilla vaikuttaa tehtävänimikkeen lisäksi työn vaativuuden mukaan määräytyvä palkkaluokka sekä siihen pätevyyden antava tutkinto. Pätevyydestä ja palkkaluokista sovitaan määrävuosin liittojen ja kuntatyöantajan kanssa tarkemmin työehtosopimusten kirjauksissa.

Pääsääntöisesti työtehtävät on jaoteltu vaativuutensa ja siihen tarvittavan pätevyyden perusteella seuraaviin palkkaluokkiin:

Nuorisotyön verrattain myöhäisestä ammatillistumisesta ja alan koulutusten kehittymisestä johtuen toimialan palkkarakenteita ja kelpoisuusehtoja voidaan kuitenkin luonnehtia keskeneräisiksi. Vaikka 1990-luvulta alkaen nuorisotyöhön on koulutettu työntekijöitä ammatillisesta koulutuksesta (keskiaste), opistoista (alin korkea-aste) ja kahdelta korkeakoulusektorilta (alempi- ja ylempi korkeakouluaste), oli kunnan virka- ja työehtosopimuksessa aina vuoteen 2014 saakka ainoastaan yksi ammattitehtävien palkkaluokka kaikille toimialan työntekijöille.

Palkkaluokassa olivat iloisesti sekaisin eri tutkintotason suorittaneita nuorisosihteereitä, nuorisotyön suunnittelijoita, koordinaattoreita ja ohjaajia. Tilannetta pyrittiin tuolloin ja vielä nykyisinkin korjaamaan työn vaativuuden arvioinnilla, ottaen joissakin tapauksissa huomioon suoritetun tutkinnon. Työn vaativuuden arviointia on kuitenkin sovellettu kuntakohtaisesti, mikä on johtanut käytänteiden pirstoutuminen.

Vuoden 2014 jälkeen myös nuorisotoimialalle on saatu käyttöön asiantuntijatehtäviä lukuun ottamatta vastaavanlainen palkkarakenne, kuin sosiaali- ja terveysalalla. Työmarkkinoiden rakenteet seuraavat siis koulutusjärjestelmän kehittymistä hitaasti perässä.

Onko suoritetulla tutkinnolla väliä?

Nuorisotyön osalta suoritetulla tutkinnolla yhtäältä ei ole ja toisaalta on merkitystä haettaessa eri vaativuustason (palkkaluokan) työtehtäviä. Vaikka palkkahinnoittelua uudistettiin reippaasti vuonna 2014, kirjattiin eri palkkaluokkien edellyttämät pätevyydet verrattain väljiksi, pitkälti siitä johtuen, etteivät liitot päässeet keskenään yhteisymmärrykseen tiukemmista kirjauksista.

Toisin kuin sosiaali- ja terveysalalla, nuorisotyön ammattitutkinnon suorittanut voi hyvin hakea vaativampia ammatti-, johto- ja esihenkilötehtäviä pätevyyskirjausten sitä estämättä. Todellisuus ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen, sillä tilastojen valossa kunnat palkkaavat mieluiten myös perusammattitehtäviin korkeakoulututkinnon suorittaneita. Tämä johtuu runsaasta koulutustarjonnasta ja toisaalta ehkä ajatuksesta, etteivät itsekin nuoret alan ammattilaiset olisi parhaita vaihtoehtoja työskentelemään nuorten parissa.

Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi nuoriso- ja yhteisöohjaajan tutkinnon suorittaneiden on ylipäätään haastavaa työllistyä niihin (nuoriso-ohjaajan) ammattitehtäviin, joihin heidät on koulutettu, koska myös nämä vakanssit on täytetty pitkälti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla.

Näinhän asian ei luonnollisesti kuuluisi olla. Nuoriso- ja yhteisöohjaajan tutkinnon suorittaneella on oikeus odottaa työllistyvänsä koulutustasoaan vastaaviin työtehtäviin. Vastaavasti korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulisi pystyä luottamaan siihen, että työnantajat hakevat hänen tutkintoprofiilillaan työntekijöitä vaativampiin ammatti-, asiantuntija-, johto- ja esihenkilötehtäviin.

Ammattinimikkeen tulisi kuvata työn vaativuutta

Nuorisotyön ammattinimikkeistöä, pätevyyttä (tutkintoa) ja ansiokehitystä koskevan problematiikan voi kiteyttää ajatukseen siitä, että toimialalla tulisi päättää erityisesti vedenjakajana toimivien ammattitehtävien ja vaativien ammattitehtävien välillä, mitä ammattinimikettä käytämme ja mitä tutkintotasoa edellytämme kummassakin palkkaluokassa.

Terveydenhuollossa lähihoitajan tutkinnolla ei voi tehdä sairaanhoitajan työtehtäviä tai sairaanhoitajan tutkinnolla lähihoitajan työtehtäviä.

Vielä tällä hetkellä nuoriso-ohjaaja-ammattinimikkeellä työskenteleviä nuorisotyön työntekijöitä löytyy tiettävästi jokaisesta palkkaluokasta.

Nuorisotyön ansiokehityksen ja ammatillisten profiilien selkiyttämisen kannalta olisikin tärkeää karsia ammattinimikkeiden kirjoa ja sopia, mitä ammattinimikkeitä käytämme samankaltaisista mutta työnkuvaltaan ja vaativuustasoltaan eri tasoista työtehtävistä.

Hyvä ja vakiintumaan saatu ammattinimike antaa kuulijalle heti oikean mielikuvan työn vaativuudesta ja sen edellyttämästä koulutuksesta. – Olisiko esimerkiksi nuoriso-ohjaajasta ainesta ammattitehtävien ja nuorisotyöntekijästä vaativien ammattitehtävien tehtävänimikkeeksi?

Kirjoittaja Petteri Piirainen työskentelee akavalaisen Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry:n toiminnanjohtajana