Nuorten ääni oikeusministeriön lainvalmisteluun

Jyväskylässä yhteisöpedagogiksi (AMK) opiskeleva Mika Huotari on tyytyväinen.

”Saimme kevättalvella oikeusministeriöstä toiveen selvittää nuorten mielipiteitä ehdotetun toimintaryhmän tarpeellisuudesta, hyödyistä ja kehitysehdotuksista”, kertaa projektin vastaava opiskelija Huotari. Hän oli tekemässä syksyllä 2019 samankaltaista nuorten kuulemista osana Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman VANUPOn valmistelua.

”Toimintaryhmäprojektinkin aikana nuoret kokivat tulleensa kohdatuiksi ja olivat vaikuttamismahdollisuuksien ohella onnellisia ja iloisia siitä, että pääsivät kertomaan tuntojaan ja mielipiteitään, mutta myös siitä, että meillä oli aikaa myös heille”, pohtii yhteisöpedagogiksi (AMK) opiskeleva Mika Huotari. Kuva: Bettina Törnvall

”Tilaajana toimi tuolloin opetus- ja kulttuuriministeriö ja nuorten mielipiteet otettiin osaksi ohjelmaa. Jo silloin ministerin sekä virkamiesten puheenvuoroista jäi sellainen tunne, että nyt on saatu hyvin konkreettinen ja aito käsitys nuorten tämän hetkisestä tilanteesta ja heidän arvoistaan.”

Tulla kuulluksi tärkeä kokemus

Toimintaryhmäprojektin aikana kuuden hengen opiskelijatiimi haastatteli yli 600 nuorta. Nuorten näkemysten kuulemista toteutettiin covid-19-pandemian takiakin verkkopainotteisesti Webropol-kyselyn, haastatteluiden ja sosiaalisen median kanavien avulla. Huhtikuun lopulla nuorten toiveet ja mielipiteet on toimitettu oikeusministeriöön ja lainvalmistelu jatkuu ministeriössä ja syksyllä eduskunnassa.

”Näiden hankalien aikojen äärellä meille tuli hyvä oppi siitä, että meidän jokaisen on tärkeää muistaa tsempata, kannustaa, kuunnella ja ihan vain olla nuorten kanssa. Välittää heistä näin. En väitä, etteikö näin tapahtuisi, mutta uskon, että näiden tuntojen kautta olemme onnistuneet myös innostamaan nuoria kohti aktiivisempaa kansalaisuutta ja luomaan hyvinvointia”, pohtii Huotari.

Yhteisöllistä ja etänäkin tehtävää kansalaistoimintaa

”Nuoret näyttivät toimintaryhmälle vihreää valoa. Toimintaryhmän kaltaiselle matalan kynnyksen toiminnalle on siis selvästi kysyntää”, tiivistää Nurmijärvellä yhteisöpedagogiksi (AMK) opiskeleva Laura Tiihonen nuorten mielipiteen.

Humakin opiskelijat haastattelivat 15 – 29 vuotiaita nuoria eri puolilta Suomea liittyen ehdotettuun toimintaryhmälakiin. ”Nuorilta tuli hyviä kehitysideoita lainvalmisteluun. He kokivat myös hyväksi, että he pääsivät mukaan kehittämään tulevaisuuden vapaaehtoistoimintaa”, kertoo yhteisöpedagogiksi (AMK) opiskeleva Laura Tiihonen. Kuva: Tiina Lehti

”Tällaisen toimintaryhmän perustaminen ja pyörittäminen on helpompaa ja halvempaa kuin rekisteröityneen yhdistyksen. Toimintaryhmän rekisteröintiin vaaditaan vain ryhmän ja sen edustajan nimet ja sähköiset yhteystiedot, rekisteröintimaksu on kymppejä, muodollisia kokouksia ei tarvita ja yhteydenpito voidaan hoitaa someryhmäpalveluilla. Toimintaryhmä on tarkoitettu erityisesti niille, joilla ei ole tarpeeksi aikaa tai resursseja pyörittää perinteistä yhdistystoimintaa tai joita se ei viehätä”, selvittää Tiihonen.

kuva videoneuvottelusta, jossa lehtorit Anna-Maija Lahtinen ja Eeva Mäntylä — Lehtorit Anna-Maija Lahtinen (vas) Nurmijärven kampukselta ja Eeva Mäntylä Jyväskylän kampukselta toimivat oikeusministeriöprojektin ohjaavina opettajina. ”On hienoa, että lainvalmistelussa halutaan ja osataan entistä enemmän osallistaa kansalaisia. Projekti toimi myös monipuolisena oppimispaikkana meidän opiskelijoille. Nuorten kohtaaminen verkkovälitteisesti sai vahvistusta. Lopussa opiskelijatiimin kanssa huomattiin, että hämmästyttävän hyvin tiimiydyttiin, vaikka opiskelijat opiskelevat ympäri Suomea ja työskentelimme ainoastaan verkkovälitteisesti.” Kuva: Maarit Honkonen-Seppälä

Tässä muutamia nuorten terveisiä oikeusministeriölle:

“Tehkää selkeä laki.”
“Selkeyttäkää asioita huomattavasti. Käyttäkää kansankieltä.”
“Hienoa, että tällaista mahdollisuutta vihdoin valmistellaan lakiin! Tämä tulee parantamaan erityisesti nuorten mahdollisuuksia olla aktiivisia kansalaisia.”
“Tällainen helpompi järjestäytyminen olisi tärkeää nuorille, koska moni nippanappa 18-vuotias ei ole valmis perustamaan mitään varsinaista yhdistystä juurikin kaiken paperityön ja tarkkojen sääntöjen takia.”
“Oli mahtavaa, että nuoriakin kuunnellaan.”

Lisätietoja ja taustoja yhteisöllisestä kansalaistoiminnasta 2020-luvulla.
Lainvalmistelun etenemistä voi parhaiten seurata oikeusministeriön ja Eduskunnan sivuilta.

Kirjoittaja Maarit Honkonen-Seppälä (FM, KM) toimii Jyväskylän kampuksen lehtorina.