Romaninuorilla saattaa esiintyä vaikeuksia kiinnittyä yhteiskuntaan. Erilainen harrastustoiminta voi kohentaa heidän osaamisidentiteettiään ja samalla lisätä osallisuutta.
Monille romaninuorille kehittyy kaksoisidentiteetti, kun valtakulttuuri ja romanikulttuuri kohtaavat.
Esimerkiksi Avartti-harrastusohjelman avulla on mahdollista edistää romaninuorten osaamisidentiteettiä. Harrastukset tukevat heidän itsenäistymistään ja osallisuuttaan sekä vähentävät ulkopuolisuutta.
Avartti-säätiö on saanut tähän toimintaan avustuksen opetus- ja kulttuuriministeriöstä vuosille 2020-2023.
Elämyspedagogiikka toimii hyvin
Jyväskylän Romaninuoret ry otti maamme ensimmäisenä romanijärjestönä Avartin käyttöön kaksi vuotta sitten. Myöhemmin myös Helsinki ja Lohja ovat tulleet mukaan.
Muutamilla muillakin paikkakunnilla romanijärjestöt suunnittelevat harrastusohjelmaan mukaan lähtemistä.
Suomen Romanifoorumi ry:n nuorisokoordinaattori Mertsi Tamminen pitää Avarttia merkittävänä mahdollisuutena romaninuorille. Kaikilla heistä ei mene hyvin. Esiintyy päihdeongelmaa ja monenlaista mielenterveyden haastetta.
– Näihin haasteisiin on kokeiltu erilaisia työkaluja ja rahaakin on ollut käytettävissä. Se on hienoa. Ongelmaa ei kuitenkaan saada ratkaistua, jos emme keksi sitä, mikä ihmistä oikein ahdistaa, Tamminen pohtii.
Mertsi Tammisen mukaan Avartissa käytettävä elämyspedagogiikka toimii hyvin myös romaninuorten kanssa.
– Nuoria lähestytään sellaisesta näkökulmasta, jossa he kokevat olonsa turvalliseksi. Romaninuori on saattanut kokenut elämässään monenlaista ulkopuolisuutta. Avartissa sitten lähdetään rakentamaan nuorelle sellaista, jonka hän kokee omaksi jutukseen.
Opitaan uutta ja koetaan asioita
Tamminen arvioi, että Avarttiin osallistumalla romaniyhteisön nuorilla on askel kerrallaan mahdollisuus kokea osallisuutta.
– Avartissa oppii koko ajan uusia asioita, ja samalla nuorille kertyy hienoja kokemuksia.
Tamminen osallistui viime kesällä järjestettyyn Avartti-leiriin Kannonkoskella. Paikalla oli yli kolmekymmentä romaninuorta ympäri maan.
Nuoret pääsivät kohtaamaan toisiaan, ja samalla he saivat työkaluja omaan arkeensa.
– Leirin jälkeen sellaisetkin nuoret, jotka eivät ole olleet mukana missään toiminnassa, ovat nyt motivoituneita osallistumaan Avartti-toimintaan.
Nuorisokoordinaattoriin teki Kannonkosken leirillä suuren vaikutuksen paneelikeskustelu.
– Siinä puhuttiin todella avoimesti monenlaisista romaninuoria askarruttavista asioista. Nuorten ääni tuli siis hyvin esiin.
Tytötkin innostuneet mukaan
Jyväskylän Romaninuoret ry:ssä toimii viikoittain useita kerhoja. Avartti-toimintaa on tapahtunut niiden sisällä.
Yhdistyksen ohjaaja Aila Palmroos näkee Avartin sopivan erinomaisesti myös romaninuorille.
– Harrastusohjelmalla on selkeä runko, mutta se myös joustaa kohderyhmän mukaan. Tämä on hyvin tärkeää.
Palmroos vetää Jyväskylän Romaninuorissa myös tyttöjen ja naisten ryhmiä. Esimerkiksi liikunta- ja ompelukerho ovat hyvin suosittuja.
– Myös tyttöjä on lähtenyt runsaasti mukaan suorittamaan Avarttia. Viime kesänä järjestimme heille oman retken, kuten pojillakin.
Monille romanitytöille vaellus metsässä ja yöpyminen laavulla oli aivan uusi kokemus.
– Me ohjaajat hiukan etukäteen mietimme, miten kaikki sujuisi, mutta pelkomme oli turha. Retki onnistui hienosti ja nuoret tykkäsivät.
Ohjaajallekin hieno kokemus
Retkeilyn ohella Palmroos nostaa Avartti-toiminnan kohokohdaksi viime kesänä Kannonkoskella pidetyn leirin.
– Viikonlopun aikana nuorille esiteltiin Avartin tarjoamia mahdollisuuksia, mutta ennen kaikkea he pääsivät tutustumaan toisiinsa.
Korona on luonnollisesti vaikuttanut myös Jyväskylän Romaninuorten toimintaan, ja kerhot ovat välillä olleet tauolla. Toiminta ei kuitenkaan ole loppunut.
– Olemme pystyneet tekemään poikkeusaikanakin Avarttia nuoria henkilökohtaisesti ohjaten.
Aila Palmroos on ohjaajanakin saanut harrastusohjelmasta paljon. Hän on muun muassa oppinut löytämään nuorten kykyjä entistä paremmin.
– Avartti on syventänyt ajatuksiani siitä, että nuoria tulee motivoida ja kehua. Heitä on kaikin tavoin autettava löytämään omia vahvuuksiaan.
Haastaa hyvällä tavalla
Tamara Lindberg on osallistunut aktiivisesti Jyväskylän Romaninuoret ry:n järjestämään Avartti-toimintaan.
– Olen ollut erilaisissa kerhoissa, joiden kautta olen päässyt Avartin kultatasolle saakka. Näiden kerhojen kautta olen saanut hyvin paljon uusia kokemuksia.
Lindberg nautti suuresti Avartti-retkestä, jonka aikana romanitytöt- ja naiset vaelsivat maastossa yöpyen laavulla.
– Meitä kaikkia jännitti ennen retkeä aivan hirveästi. Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin. Oli hienoa vaihtaa kokemuksia erityisesti minua nuorempien kanssa, itse olen 24-vuotias.
Yhteishengenkin merkitys kirkastui Avartti-retken aikana. Lindbergin mukaan huomattiin, että minäkeskeisellä ajattelulla ei metsässä selviä.
– Koko retki oli myös meidän nuorten kehittämä ja senkin takia meidän näköisemme.
Kannonkosken Avartti-leiri oli Tamara Lindbergin mielestä mahtava kokemus.
– Paikalla oli nuoria eri puolilta maata, emmekä kaikki tunteneet entuudestaan toisiamme. Meillä synkkasi kuitenkin hyvin, yhteishenki oli erinomainen.
Avartti kasvattaa tavoitteellisuuteen
19-vuotias Mertsi Lindgren on päässyt Avartissa hopeatasolle. Hän on osallistunut retkille ja leirille.
– Olen oppinut paljon asioita ja saanut uusia tuttavuuksia. Jatkossa uskon pystyväni entistä paremmin sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Avartin ansiosta erityisesti retkeily on alkanut kiinnostaa Lindgreniä.
– Sitä haluaisin harrastaa jatkossakin. Olen oppinut retkeilystä uusia asioita, esimerkiksi sen, mitä varusteita kannattaa ottaa metsään mukaan, ja miten tuli tehdään.
Avarttia Lindgren pitää muutenkin todella toimivana. Harrastusohjelman erilaiset tasot lisäävät osallistujan motivaatiota.
– Haluan päästä tiettyyn tavoitteeseen. Sen eteen teen sitten töitä.
Teksti: Vesa Keinonen
Kuvat: Tuula Ruotsalainen
Julkaistu alunperin Nuorisotyö-lehden numerossa 1/2022.
Lisätietoja Avartti-ohjelmasta:
Suvi Viljanen, Avartti-säätiö
office@avartti.fi
www.avartti.fi