NuorisotyöNuorten mielenterveyttä on mahdollista tukea päivittäin. Mielenterveyttä edistävä toiminta ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan vaatii sekä omien, että työyhteisön toimintatapojen tarkastelua. Tässä työssä tukena toimii Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus.
Nähdään hyvä nuoressa
Mielenterveyden edistäminen on hyvinvoinnin tukemista, jonka tavoitteena on suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja lisääminen. Elämässä tulee väistämättä vastaan vastoinkäymisiä, ahdistusta, riittämättömyyden tunnetta tai mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveydelle olennaista on millaisia suojaavia, jaksamista ja selviämistä vahvistavia tekijöitä elämässä on, jotta kuormitus ei kasva liiaksi. Nuorisotyö on yksi näistä suojaavista elementeistä.
Kohdennetussa nuorisotyössä nuori nähdään onnistumisten ja voimavarojen kautta. Palveluissa ymmärretään, mitä haasteita esimerkiksi katkennut opintopolku voi aiheuttaa, samalla nähden nuoren potentiaali. Nuorella on näin mahdollisuus luoda identiteettiään turvallisessa ympäristössä, jossa myös epäonnistumiselle on tilaa. Nuorisotyön yksi mielenterveyttä parhaiten tukevista puolista ovatkin aikuiset jotka huomaavat nuoressa hyvän, rohkaisevat ja uskovat nuoreen eniten silloin, kun nuorella itsellään usko loppuu. Osaamiskeskuksen yhtenä tavoitteena on koulutusten ja materiaalien avulla kannustaa ammattilaisia tarkastelemaan tätä roolia ja löytämään vastaus kysymykseen ”minkälainen mielenterveyden vahvistaja minä olen?”.
Tärkein työväline löytyy peilistä
Monen työhuone täyttyy erilaisista työvälineistä, joilla edistetään nuorten hyvinvointia. Mutta kuinka usein tulee tarkasteltua sen kaikista tärkeimmän työvälineen eli oman itsensä tilaa? Nuorisotyössä nuorta ei kohdata valkoisen takin tai virkamerkkien takaa. Itsestään on laitettava peliin enemmän persoonaa kuin useissa muissa ammateissa ja tästä syystä työ vaatii herkästi myös veronsa.
Kentältä nousee yhä enenevissä määrin huolta jaksamisesta. Haastetta tuovat mm. pienet resurssit, rajaamaton työnkuva, työn henkilöityminen ja virka-ajan ulkopuolella työskentely. Nuoren rinnalla kulkeminen ja empatian osoittaminen kuormittuneena on kuitenkin vaikeaa. Tästä syystä on tärkeä säännöllisesti tarkastella oman työn kuormitustekijöitä, pohtia mikä työssä lisää voimavaroja sekä kuulostella, missä jamassa omat mielenterveystaidot ovat.
Osaamiskeskuksen tavoitteena on vahvistaa ja tarvittaessa rakentaa työntekijöiden hyvinvointia tukevia toimintatapoja. Se tarkoittaa vertaisjakamista, koulutuksia ja yhteisiä pohdintoja siitä, miten arjen työn sisälle löydetään aikaa mm. työn reflektoinnille, kuormittavien tilanteiden purulle sekä toiminnan kehittämiselle. Työtä tehdään yhdessä esihenkilöiden ja työyhteisöjen kanssa, jotta kaikki tulevat kuulluksi.
Mielen hyvinvointi on kuin happinaamari lentokoneessa. Se tulee pukea ensin itselle, ennen kuin auttaa muita. Työyhteisössä olisikin tärkeää kysyä riittävän usein myös sekä itseltä että toisilta, miten voit. Ja mikä tärkeintä, pysähtyä kuuntelemaan myös vastaus.
Yhteistyötä nuorten hyväksi
Nuoren aikuisen elämä koostuu monista kohtaamisista, joissa voidaan joko tukea nuoren vahvistumista, voimavaroja ja onnistumisia tai vastavuoroisesti huomaamatta lannistaa ja heikentää itseluottamusta. Kun nuoren taustaa, kuten aiempia haasteita, ei tiedetä, ei välttämättä ymmärretä, miten suuri saavutus tapaamiseen sitoutuminen tai halu hoitaa omia asioita voi nuorelle olla.
Eri palveluiden välisen yhteistyön ja säännöllisen vuoropuhelun tukeminen on merkityksellistä nuoren hyvinvoinnille. Osaamiskeskustoiminnalla tätä vahvistetaan mm. mallintamalla monialaisen yhteistyön hyviä käytänteitä sekä kehittämällä sidosryhmätoimintaa. Yhteistyötä tehdään mm. Ohjaamojen kanssa sekä Puolustusvoimien ja siviilipalvelukeskuksen kanssa Aikalisä-toiminnan muodossa.
Tukevat, turvalliset ihmissuhteet ovat tärkeä mielenterveyden suojatekijä ja etenkin elämänhallintaan liittyvien ongelmien ratkaisussa monialaisella, toimivalla yhteistyöllä on merkittävä rooli. Mitä useampi kohtaaminen sisältää kannustavaa, nuoren lähtötilanteen huomioivaa vuorovaikutusta, sitä tehokkaammin saadaan vahvistettua nuoren uskoa itseensä ja kykyihinsä. Myönteiset kokemukset vahvistavat nuoren mielenterveyttä ja lisäävät luottamusta auttamispalveluihin.
Onnistuneet vuorovaikutustilanteet tukevat myös yksinäisyyttä tuntevia nuoria. Jo yksi aidosti kohtaava ja kuunteleva aikuinen voi ehkäistä yksinäisyyden tunnetta ja olla merkityksellinen ja tärkeä tuki. Aikuinen voi myös rohkaista nuorta niin, että vertaissuhteidenkin muodostaminen helpottuu. Yksinäisyyttä tutkinut Niina Junttila onkin todennut, että ”kohtaamattomuus kyseenalaistaa olemassaolon, satuttaa ja sairastuttaa, mutta on samalla jotakin sellaista, jonka muuttaminen ei vaadi ihmeitä. Ainoastaan ihmisiä, joilla on uskallusta ja aikaa.” Ja juuri tätähän se nuorisotyö on, eikö?
Lue lisää etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tai kerro ideoistasi tai yhteistyötoiveistasi mielen hyvinvoinnin teemoissa: katri.peraaho(a)mieli.fi.
Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus
- Nuorisoalan osaamiskeskukset ovat opetus- ja kulttuuriministeriön valitsemia toimijoita, jotka kehittävät ja edistävät nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti.
- Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus kehittää valtakunnallisesti työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Kehittämistoiminnassa korostetaan monialaista yhteistyötä nuoren päihteiden käytön ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä nuoren mielenterveyden tukemiseksi.
- Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö muodostavat kokonaisuuden, jossa nuorille tarjotaan yksilöllistä, elämänhallintaa ja toimijuutta vahvistavaa ohjausta jatkopoluille pääsemiseksi.
Osaamiskeskustoimijat
- Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
- Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
- MIELI Suomen Mielenterveys ry
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK – Juvenia – nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
Teksti Katri Peräaho
Kuva Amir Taheri / Unsplash
Artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 2/2020.
Esa Linna
