Kirjastonuorisotyöllä on merkitystä

Kirjastot ovat joillekin nuorille tärkeitä paikkoja. Tiesitkö, että niissä tehdään myös nuorisotyötä? Monipuolista sellaista. Se on muun muassa kerho-, kurssi- ja harrastustoimintaa, kirjaston aineistojen hyödyntämistä eri tavoin, teemaviikkoja, tapahtumia, vaikuttamiseen tähtäävää osallistavaa toimintaa, erilaisiin projekteihin osallistumista ja kirjasto- ja nuorisotilan yhdistämistä.

Helppiviikolla nuorille opetetaan työnhakutaitoja. Ruuti-Budjetissa ja ManiMiitissä nuoret saavat osallistua budjetointiin ja hankintoihin. Ruokkis-Kirjastossa koulun yhteydessä toimiva kirjasto avataan koululaisille ruokatauon ajaksi. Pop-up -kahvilassa järjestetään erilaista kesätoimintaa. Yönuokkarissa kirjastossa saa kerrankin meluta sydämensä kyllyydestä ja vieläpä läpi yön. Kirjasto on ympäristö, jossa myös sivistys ja kulttuuri ovat läsnä.

Toiminta pohjaa erilaisiin tarpeisiin

Kirjastot haluavat mahdollistaa avoimen, ilmaisen ja turvallisen paikan, jossa nuorilla on mahdollisuus kivaan tekemiseen, opiskeluun tai oleiluun. Moni nuori hakeutuu kirjastoon siitä syystä, että nuorille tarkoitettuja omia tiloja on liian vähän. Nuorisotilatoiminta ei välttämättä tunnu kiinnostavalta tai nuokkari ei ole sopivasti auki. Saatetaan myös kaivata sellaista olemista tai tilaa, jossa ei ole kontrolloivia aikuisia tai kasvattavaa toimintaa.

Välillä nuorten oleskelu kirjastoissa aiheuttaa häiriökäyttäytymistä ja ristiriitoja, mikä koettelee henkilökuntaa. On tarvetta etsiä niihin ratkaisuja. Kirjaston toiveissa on säilyttää nuoret asiakkaina pitkällä tähtäimellä, ei häätää heitä pois.
Kirjaston palveluja tarjotaan yhdenvertaisuuden periaatteella. Alueelliset erityispiirteet vaikuttavat siihen, minkälaista toimintaa nuorille rakennetaan. Kirjastojen välillä onkin suuria eroja. Monikulttuurisuuskysymykset, perheiden huono-osaisuus, päihdeongelmat ja sosiaaliset ongelmat ovat joidenkin alueiden arkea. Tuen tarve on niissä suurempi. Kirjastonuorisotyöllä tavoitellaan parannusta nuorten oloihin ja kirjaston voikin mieltää olevan osa nuoren turvaverkkoa.

Yhteinen työ täydentää osaamista

Perinteiseen kirjastotyöhön nuorten kohtaaminen ja heidän parissaan työskentely tuo omanlaistaan sisältöä ja haastetta. Henkilökunnalle on syntynyt tarvetta saada lisää valmiuksia nuorten kanssa toimimiseen. Kirjasto- ja nuorisotyöntekijät ovatkin monessa paikassa ryhtyneet yhteistyöhön. Nuorisoalan ammattilaiset ja heitä kouluttavat tahot voisivat olla enemmänkin avuksi kirjastoissa tarvittavan osaamisen lisäämisessä.

Kirjastotyöntekijöiden osaamistarpeet suhteessa nuoriin liittyvät muun muassa nuorten kohtaamiseen ja osallistamiseen, erityisnuoriin, ihmissuhdetaitoihin, ohjaamiseen, menetelmäosaamiseen, somen ja pelimaailman käyttötaitoihin, esiintymistaitoihin, monikulttuurisuuteen, konfliktitilanteiden ratkaisemiseen ja kriisinhallintaan sekä raskaiden työasioiden käsittelytaitoihin.

Kirjastonuorisotyössä yhteistyö eri tahojen kesken on merkittävässä roolissa. Parhaimmillaan kahden tai useamman ammattikunnan osaaminen voi sulautua keskiössä olevan asiakkaan, nuoren, hyödyksi. Tällöin puhutaan kolmannesta työstä. Tässä Kirsi Purhosen määrittelemässä käsitteessä ammattilaiset ajattelevat työn ensisijaisesti nuoren ja hänen tarpeidensa kautta, eivät niinkään oman ammattiorientaationsa. Uudenlainen työnkuva ja työtehtävät rakennetaan ammattien rajapinnoille, ja työ muotoillaan sopivaksi senhetkiseen toimintaympäristöön. Toisen osaamista lainataan itselle joko hetkeksi tai pidemmäksi aikaa. Kolmas työ rakentuu yksilön ammatillisuuden sisälle. Tällöin osaaminen on hyödynnettävissä paitsi toisten ammattilaisten kanssa yhdessä myös itsekseen.

Kirjastonuorisotyö hyödyttää laajasti

Kirjastoissa tehtävä nuorisotyö on tuloksellista ja vaikuttavaa, ja sillä onnistutaan saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Toiminnalla voi nähdä olevan positiivista vaikutusta nuoriin, kirjastoihin itseensä, niiden yhteistyökumppaneihin sekä ympäristöön muun muassa osallisuuden, asenteiden muuttumisen, helpottuneen yhteistyön, osaamisen lisääntymisen ja häiriötekijöiden vähenemisen kannalta.
On merkkejä siitä, että kirjastoissa halutaan panostaa nuoriin yhä enemmän tulevaisuudessa. Tästä kertovat muun muassa useat kirjastonuorisotyöhön liittyvät hankkeet, erilaiset työpajat sekä joidenkin kirjastojen tekemät linjaukset. Moniammatillisena yhteistyönä voidaan rakentaa hyvää alustaa työn kehittämiselle, tuottaa kaivattuja parannuksia toimintaan ja vastata uudenlaisiin haasteisiin.

Teksti Elisa Korsoff
Kuva Publicdomainpictures & Pexels
Kuvanmuokkaus Aura Piha

Artikkeli pohjautuu Yhteisöpedagogi (YAMK) -tutkintoon kuuluvaan opinnäytetyöhöni Kirjastoissa tehtävä nuorisotyö. Se on luettavissa Theseus-tietokannassa.

Artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 2/2018.