NuorisotyöJokainen meistä voi omalla toiminnallaan ja esimerkillään olla luomassa turvallista koulu-, harrastus- tai työympäristöä. Huolen ja välittämisen ilmaiseminen ei loukkaa ketään. Päinvastoin! Ystävällinen ele voi jopa pelastaa jonkun hengen. Joku näkee, en ole yksin!
Tässä artikkelissa esitellään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa toteutettua pedagogiikkaa, jossa yhteistyössä kokemusasiantuntijan (artikkelin ensimmäinen kirjoittaja) ja kokemusasiantuntijajärjestö Mikkelin Virike ry:n sekä sosionomiopiskelijoiden ja –opettajan (artikkelin toinen kirjoittaja) kanssa käsiteltiin kiusaamista ilmiönä sekä kokemuksena ja luotiin toimintaehdotuksia kiusaamisen ehkäisyyn. Näitä ehdotuksia hyödynnetään Virike ry:n koulukiusaamisen ehkäisyprojektissa.
Syynä erilaisuus
Kiusaamista esiintyy lähes kaikissa yhteisöissä. Sen kautta haetaan valtaa, statusta ja sosiaalista asemaa. Kiusaamisessa on kysymys vahingollisesta yhteisöllisyydestä, jossa yhteisö määrittelee normaaliuden ominaisuudet ja sulkee niiden perusteella jäseniään ulkopuolelle tai osoittaa muulla tavalla heidän sopimattomuuttaan.
”Kiusaajani teki heti selväksi, että olen vääränlainen, että en sovi joukkoon. Kiusaaminen oli henkistä nimittelyä, uhkailua ja ryhmästä poissulkemista. Se on fyysistä tönimistä, puuhun sitomista, tavaroiden rikkomista. ”Vammanen, kierosilmä, mulkosilmä” -huutelut olivat tavallisia. Minulla on syntyjään kierot silmät, ja tämä erilaisuus realisoitui koulumaailmassa rajulla tavalla. Muita syitä olivat koulussa pärjääminen, silmälasit, ujous, kehon muodot.”
KIUSAAMINEN
Ihminen on laumaeläin
Joskus kiusaamista selittää laumakäyttäytyminen, jolloin tunnekylmä ihminen saa ryhmässä vahvistusta käytökselleen. Yhteisö, jossa esiintyy kiusaamista, tarvitsee apua yhteisönä, jotta kiusaamisen ryhmäilmiö saadaan purettua.
”En tiedä kiusaajieni motiiveja ja tuskin tulen tietämäänkään, voin vain arvailla. Minun on pitänyt ymmärtää, että kiusaajat ovat kenties purkaneet omaa pahaa oloaan minun. Itse sen sijaan olen jäänyt vaille ymmärrystä ja puolustusta. Se, että kaveritkin liittyivät kiusaajien remmiin, oli satuttavinta ja vaikeinta uskoa.
Valitettavan usein kiusattu jää yksin muita vastaan. Sivustaseuraajat ja vaikenijat edistävät kiusaamista. Lopputulos olisi toisenlainen, jos jokaisella olisi rohkeutta vastustaa kiusaamista ja toimia tässä esimerkkinä. Joskus kiusaamisesta puhuminen voi pahentaa kiusatun tilannetta.
”Koulussa kukaan ei puuttunut. Ei kaverit, ei opettajat, vaikka kiusaaminen tiedostettiin. Kotona en uskaltanut puhua asiasta. Puolustin muita siinä toivossa, että joku päivä roolit olisivat toisinpäin. Sitä päivää ei koskaan tullut. Eikä kiusaaminen kouluvuosiin loppunut, vaan jatkui monessa muussakin yhteisössä ja aikuisiällä.”
Kiusaaminen jättää jopa elinikäiset jäljet
Kiusaamisen normalisoituminen altistaa arvottomuuden ja ulkopuolisuuden tunteille. Se muuttaa kiusatun identiteettiä. Kiusatun rooli johtaa helposti ylisuorittamisen, itsesyytöksen, uupumuksen ja masennuksen kierteeseen.
“Kiusaaminen antoi alkutahdit syvälle häpeälle ja arvottomuuden tunteelle, jotka rajoittivat ja kavensivat elämääni pitkälle aikuisuuteen asti. Toisten kynnysmattona ja kaatopaikkana eläminen oli minun normaali. Omaksuin kiusatun roolin jo varhain, ja siitä oli vaikea irtaantua. Vääristynyt minäkuva ja kykenemättömyys pitää omia rajoja ovat varmasti altistaneet uusille kiusaamiskokemuksille. Ne puolestaan saivat uskomaan ikuiseen ulkopuolisuuteen ja kelpaamattomuuteen.”
Jokainen kiusattu kokee kiusaamisen yksilöllisesti. Myös vaikutukset ovat yksilöllisiä ja voivat tulla esiin vasta vuosien päästä. Ne voivat traumatisoida jopa eliniäksi. Itsetunto-ongelmat, ihmissuhdevaikeudet, mielenterveysongelmat, itsetuhoisuus ovat seurauksia, joiden kanssa kiusatuksi joutunut kamppailee joskus loppuelämänsä. Äärimmillään kiusatut menettävät henkensä toisten julman väkivallan kautta. Joskus elämä voi tuntia niin toivottomalle, että kiusattu päätyy lähtemään oman käden kautta.
”Syömishäiriö ojensi kätensä ja vastasi hätääni. Se tuntui ystävälle, joka tiesi, miten tulla hyväksytyksi. Syömisen kikkailulla ja liikkumisella hain turvaa ja kontrollia elämääni, kun kiusaamiseen en pystynyt vaikuttamaan. Muokkaisin itseni muottiin sopivaksi. Lopulta kaikki se kurittaminen johti pimeyteen, jossa tunsin menettäneeni kaiken vähänkään tärkeän. Synkimpinä hetkinä harkitsin lähteväni täältä ja pohdin, kaipaisiko silloin kukaan?”
Tunnista ja puutu – älä kyseenalaista
Fyysinen väkivalta voi näkyä mustelmina iholla, mutta miten saada näkyviin sisäiset sielun pirstaleet? On tärkeää oppia tunnistamaan kiusaamisen eri muotoja. Tunnistaminen ei kuitenkaan ole aina helppoa. Henkinen väkivalta jää ulkopuolisilta usein tunnistamatta, jos ei ole taitoa havainnoida tilanteita. Yksi merkittävä haaste on se, että uskotaanko kiusattua, jos hän rohkenee ottaa kiusaamisensa puheeksi? Helposti ollaan ”sana sanaa vastaan”-tilanteessa.
”Ilman todistusaineistoa jäin ihan yksin. Miten osoitan kiusaamisen, joka ilmenee ulkopuolelle jättämisenä. Kun ei moikata, vaan katsotaan poispäin? Herkkyyttäni ja kokemuksiani on jopa käytetty oikeutuksena kohdella väärin. Sanottiin, että ehkä vaan kuvittelin asiat niin. Kukaan ei uskonut, uskaltanut puuttua eikä puolustaa. Minua uhkailtiin, jos kerroin jollekin. Välinpitämättömintä on vähätellä ja kyseenalaistaa toisen hätää. Kokemus on aina aito.”
Tiedostamisen ja tunnistamisen rinnalle yhteistyötä
Nykyisin kiusaamisesta puhutaan paljon ja tilanteiden ratkaisemiseen on malleja, mutta miksi kiusaamista silti esiintyy paljon? Millä tavoin voidaan ja saadaan puuttua kiusaamiseen? Kiusaamisen ehkäisyyn liittyy haasteita kuten riittämättömät henkilöstöresurssit sekä henkilöstön jaksaminen ja osaamisen puute haastavissa tilanteissa. Yhteistyö ja kommunikaatio kiusaamisyhteisöön liittyvien jäsenten ja ammattilaisten välillä on kuitenkin eriarvoisen tärkeää, jotta saadaan aikaiseksi yhteinen rintama kiusaamista vastaan.
Riittääkö se, että tiedostetaan ongelma? Haemme rohkeutta ja rakenteita viedä erilaisia kiusaamisen ehkäisyn toimenpiteitä ja työkaluja käytäntöön sekä näyttää omaa esimerkkiä. Pelkkä puhuminen, linjaukset ja suunnitelmat paperilla eivät riitä, vaan tarvitaan näiden mukaista yhtenäistä toimintaa. Tiedetään, että jos sanat ja teot ovat ristiriidassa, teot voittavat.
”Kuudennen luokan päättötodistukseen opettaja kirjoitti: ”Hienoa, että osasit asettua kaiken yläpuolelle”. Se tuntui ja yhä tuntuu lohduttomalle.”
Ihminen ihmiselle – maailmaa muuttava voima
“Ihmisiä ihmisille” on ratkaisu moneen ongelmaan. Ryhmän vetäjän on tärkeä huomioida kaikki ryhmän jäsenet, myös hiljaiset ja syrjäänvetäytyvät. Jokaisella on perustarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on, ja tuntea kuuluvansa johonkin. Näitä kokemuksia tarvitaan läpi elämän.
”Näkymättömyys toi turvaa, suojasi kiusaamiselta, mutta lopulta kääntyi itseäni vastaan. Syömishäiriö eristi minua entisestään, sillä se ei halunnut missään nimessä paljastua. Kadotin yhteyden itseeni ja tähän maailmaan. Kuka ja millainen olen? Mihin kuulun?
Meidän jokaisen tulee miettiä, miten voimme omalla toiminnallamme auttaa toisiamme tulemaan näkyväksi. Tervehdinkö, osoitanko huomaavaisuutta, kiinnostuta ja välittämistä? Kuulenko ja kuuntelenko? Kohtelenko tasavertaisesti kaikkia?
”Selviytymisessäni ovat auttaneet ihmiset, jotka ovat olleet ystävällisiä, aidosti minusta ihmisenä kiinnostuneita ja hyväksyneet minut sellaisena kuin olen. He ovat tuoneet turvaa, ravistelleet vääristynyttä uskomusmaailmaani ja ylläpitäneet toivoa paremmasta huomisesta”
Keinoja kiusaamisen ehkäisyyn etsimässä
Kiusaaminen on ilkeä ongelma, jonka ratkaisemiseksi harvoin löytyy yhtä oikeaa polkua. Hyvä polku voi kuitenkin löytyä keskustelun kautta, jossa tuodaan esiin erilaisia perusteltuja näkökulmia. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa pilotoitiin pedagogiikkaa, jossa kokemusasiantuntija, kokemusasiantuntijajärjestö Mikkelin Virike ry, sosionomiopiskelijat ja -opettaja käsittelivät kiusaamista ryhmädynaamisena ilmiönä ja kokemuksena sekä rakensivat toimintamallia kiusaamisen ehkäisyyn.
Prosessi toteutettiin pandemian takia Teams-verkko-oppimisympäristössä. Se alkoi johdantoluennolla kiusaamisesta ryhmädynaamisena ilmiönä sekä luennon aiheiden herättämällä keskustelulla. Johdantoluentoa seurannut kokemusasiantuntijan puheenvuoro herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä. Kokemusasiantuntijan puheenvuoron jälkeen opiskelijat jaettiin pienryhmiin. Pienryhmissä he etsivät vastausta kysymykseen: “Mitä voisi/pitäisi tehdä kiusaamisen ehkäisemiseksi yhteisöissä?” Toimintaohjeet pienryhmätyöskentelyyn olivat:
1. Kirjoittakaa pienryhmänne chattiin keskustelematta kaikki kuulemanne puheenvuoron herättämät ajatukset
2. Käykää keskustelu kirjoittamisen jälkeen niin, että kaikki pääsevät ääneen.
3. Kirjoittakaa keskustelematta chattiin: Mitä kuullussa tilanteessa olisi pitänyt tehdä? Missä vaiheessa? Kenen? Miten? Miksi?
4. Laatikaa konkreettinen toimenpideidea kiusaamisen ehkäisemiseksi.
Näiden toimintaohjeiden tavoitteena oli tukea kaikkien osallisuutta dialogiseen pienryhmätyöskentelyyn. Kirjoittaminen keskustelematta on yksi keino tasoittaa esimerkiksi temperamenttierojen tuottamaa valta-asemaa ryhmässä.
Toimenpide-ehdotukset käsiteltiin Virikkeen kokemusasiantuntijoiden työpajassa, ja heidän palautteensa ehdotuksista välitettiin opiskelijoille. Työskentelyä jouduttiin pandemia-aikana toteuttamaan erillisissä ryhmissä. Ihanteellisinta olisi kuitenkin yhteisöllinen kohtaaminen kasvotusten. Seuraavassa kuvassa on kuvattu pedagogisen prosessin eteneminen:
Toimenpiteitä kiusaamisen ehkäisyyn
Ennaltaehkäisevä näkökulma ja varhaisen puuttumisen tärkeys nousi vahvimmin esiin opiskelijoiden keskusteluissa. Varhaisella puuttumisella voidaan välttää kiusaamisesta seuraavia ongelmia, kuten uhriutumista, väärän minäkuvan muodostumista, syrjäytymistä ja terveydellisiä ongelmia. Kiusaaminen on riskitekijä syömishäiriöille ja muille psykiatrisille ongelmille. Riskiä syömishäiriöille voi selittää kiusaamisesta seuraavat tunne-elämän ongelmat ja kehonkuvanongelmat, etenkin jos kiusaaminen on liittynyt ulkonäköön.
Ennaltaehkäisyyn tarvitaan yhteisiä ja yhtenäisiä toimintatapoja ja -suunnitelmia. Jalkauttaminen edellyttää johdonmukaisuutta ja toistoa. Seuraavassa kuvassa on yhden opiskelijaryhmän toimenpide-ehdotukset kiusaamisen varhaiseen puuttumiseen. Nämä voisivat toimia vaikkapa huoneentauluna.
Tunnetaitojen merkitys korostui opiskelijoiden toimenpide-ehdotuksissa. Näitä olisi hyvä opettaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Etäyttäviä keinoja haastavienkin tunteiden käsittelyyn on monia, kuten draama ja leikki.
Kokemusasiantuntijoiden osaamisen vahvempaa hyödyntämistä mietittiin. Kokemusasiantuntijat pystyvät kokemuksensa ansiosta havainnoimaan kiusaamisen ryhmädynamiikkaa tarkemmin, jolloin he voisivat olla mukana erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Kokemusasiantuntijoiden tarinat ja asiantuntijuus voitaisiin hyödyntää ehkäisevässä kiusaamisen vastaisessa työssä nykyistä vahvemmin:
- Kokemusasiantuntijoiden vierailut kouluissa voisivat auttaa paljon: oppilaiden voisi olla helpompaa puhua ja kuunnella sellaista henkilöä, jolla on samanlaisia kokemuksia verrattuna esim. opettajaan, joka kertoo, että kiusaaminen on väärin.
- Kokemusasiantuntija voi vahvistaa ja rohkaista kiusattuja kertomaan omista kokemuksista.
- Myös kiusaajien olisi hyvä kuulla, miten pitkälle kiusaamisen seuraamukset johtavat ja mitä kaikkea siitä voi seurata. Tämä voisi herättää muuttamaan kiusaajien käytöstä.
- Kokemusasiantuntijoita pitäisi hyödyntää mahdollisimman nuorten lasten kanssa, jolloin saadaan suurempi vaikutus aikaan kuin esim. pelkästään yläasteikäisten kanssa.
- Erillinen kiusaamiseen puuttuva henkilö, jonka työnkuvaan kuuluu nimenomaan kiusaamistilanteisiin ja haitallisiin ryhmäilmiöihin puuttuminen.
Kokemusasiantuntijoiden näkökulmia opiskelijoiden toimenpide-ehdotuksiin
Kokemusasiantuntijajärjestö Virikkeessä pidettiin kiusaamisen vastaisiin toimiin keskittyvä kokous. Mukana oli viisi kokemusasiantuntijaa ja ohjaaja pohtimassa opiskelijoiden tuottamaa aineistoa kiusaamisen ehkäisykeinoista. Kokemusasiantuntijoiden keskustelussa nousi esiin opiskelijoiden kanssa samoja asioita, kuten tunnetaitojen opettaminen, ryhmäytymisen vahvistaminen ja yhteisöllisyyteen tukeminen. Kokemusasiantuntijoiden vierailut jo ala-asteella voisivat auttaa ymmärtämään seurauksia ja muuttamaan monien kiusaajien käyttäytymistä. Kokemusasiantuntijat nostivat opiskelijoiden aineiston pohjalta seuraavia huomioita:
Kiusaaminen on monimutkainen, ilkeä ryhmädynaaminen ilmiö. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan moninäkökulmaista ymmärrystä mukana olijoiden rooleista, tunteista, vastuista ja esteistä. Lasten ja nuorten pahoinvointi vaatii lisää resursseja. Psykiatrisia palveluja tulisi olla saatavilla helpommin.
Johanna Rapo, TTM, koulutettu kokemusasiantuntija, Virike ry, jonde1984.jr@gmail.com
Kati Vapalahti, KT, Nuorisotoiminnan ohjaaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, kati.vapalahti@xamk.fi
Lähteet:
Aikkila, E. 2021. Julmat lapset erottuvat muista jo varhain – Tietynlainen kasvatus on selvä riskitekijä, sanovat asiantuntijat. Helsingin Sanomat. 27.2. 2021. Saatavissa: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007827290.html
Hamarus P. 2007. Koulukiusaaminen ilmiönä: Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylän yliopisto
Øverland Lie S, Rø Ø, Bang L. Is bullying and teasing associated with eating disorders? Meta-Analysis International Journal of Eating Disorder 2019 May;52(5):497-514.
Rapo, J. & Vapalahti, K. 2021. Kiusaamista voidaan ehkäistä monialaisella työllä. Saatavissa: Kiusaamista voidaan ehkäistä monialaisella työllä | READ Xamk
Saarikivi, J. 2022. Psykiatrisen hoidon saaminen ei onnistu – se maksaa ja tappaa. Saatavissa: Janne Saarikiven kolumni: Psykiatrisen hoidon saaminen ei onnistu – se maksaa ja tappaa | Yle Uutiset
Vapalahti, K. 2017. Yhteisöllinen argumentointi sosionomikoulutuksessa avoimia ongelmia ratkottaessa. Jyväskylän yliopisto, 11—14. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7202-8. Luettu: 26.7.2021.
