NuorisotyöMitä on mediakasvatus ja mitä kulttuurisensitiivisyys? Entä mitä niiden yhdistämisestä syntyy? Näihin kysymyksiin on haluttu vastata Muiden mediasta meidän mediaksi -hankkeessa, jossa on luotu kulttuurisensitiivisen mediakasvatuksen käytännön menetelmiä nuorisotyöhön. Syksyllä julkaistussa oppaassa esitellään työpajamenetelmiä ja niiden taustalla olevaa ajattelua.
Nuorten työpajassa tehdyssä ja Youtubeen ladatussa Näe mut samoin kuin muut! -videossa kysyttiin, mitä nuoret toivovat kohdatessaan uusia ihmisiä Suomessa. Nuoret osallistuivat itse tekoprosessiin suunnittelusta videolla esiintymiseen. Videolla esiintyvä vuosia sitten Somaliasta Suomeen muuttanut nuori mies esittää toiveen, että haluaisi ihmisten jättävän hetkeksi syrjään ennakkoluulot ja kielteiset näkemyksensä maahanmuuttajista, tutustuvan häneen ja kohtelevan samalla tavalla kuin muitakin ihmisiä.
Osana Muiden mediasta meidän mediaksi -hanketta on järjestetty maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisille nuorille suunnattuja mediatyöpajoja Tampereella ja Helsingissä. Pakolaisnuorten tuki ry on havainnut vuosia jatkuneessa monikulttuurisessa poika- ja nuorisotyössään, että tälle erityisen haavoittuvassa asemassa olevalle ryhmälle kohdistetulle mediakasvatukselle on tarvetta. Kulttuurisensitiivisellä mediakasvatuksella voidaan antaa tälle kohderyhmälle valmiuksia toimia osana suomalaista yhteiskuntaa ja kannustaa käyttämään omaa ääntään erilaisten medioiden välityksellä. Työpajoissa on harjoiteltu yhdessä esimerkiksi podcastin nauhoittamista tai valokuvaamista, ja niissä on vieraillut erilaisia media-alalla tai julkisuudessa työskenteleviä asiantuntijoita mentoroimassa nuoria ja kertomassa siitä, miten mediaa voidaan käyttää itsensä ilmaisemiseen.
Mediakasvatus ja kulttuurisensitiivisyys
Mediakasvatuksella pyritään vahvistamaan ja edistämään ihmisten yhä enemmän nyky-yhteiskunnassa tarvitsemia mediataitoja. Mediataidoilla tarkoitetaan laajaa joukkoa erilaisia median käyttöön ja tulkintaan liittyviä taitoja ja valmiuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi älypuhelinten sovellukset, suomalaisen mediakentän tuntemus, omien mediasisältöjen luominen tai mediakriittisyys. Mediataidoilla varustettu kansalainen näkee ja tulkitsee median luomia merkityksiä sekä osaa suodattaa ja arvioida informaatiota. Mediakasvatusta tehdään usein nuorten parissa lähes huomaamatta. Oletko hyödyntänyt työssäsi erilaisia medialaitteitta, käyttänyt Discordia tai Whatsappia etätoiminnassa tai keskustellut verkosta löytyvän tiedon luotettavuudesta ja somekäyttäytymisestä?
Mediakasvatus voi saada hyvin erilaisia muotoja, ja se on paljon muutakin kuin ensimmäisenä mieleen tulevaa mediakriittisyyden vaalimista. Mediakasvatuksen tarpeet voivat olla hyvin erilaisia riippuen ihmisen taustasta, kokemuksesta, elämäntilanteesta sekä ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen arvoista ja asenteista. Tilanteessa, jossa nuorten kanssa työskentelevä aikuinen alkaa pohtia eri taustoista tuleviin ihmisiin liittyviä omia odotuksiaan ja ennakkoluulojaan sekä toimintaansa vaikuttavia arvoja ja normeja tietoisesti ja kriittisesti, ollaan jo kulttuurisensitiivisen työotteen jäljillä. Millaisia asioita sinä ajattelet kohdatessasi uuden nuoren? Teetkö hänestä tai hänen kiinnostuksen kohteistaan oletuksia ulkoisten seikkojen tai taustan perusteella?
Usein käytettyyn monikulttuurisuus-sanaan liittyy tiettyä staattisuutta ja vähintään piilotettu ajatus siitä, että on olemassa monikulttuurisia ja ei-monikulttuurisia ihmisiä. Kulttuurisensitiivisyys taas näkee identiteetit pikemminkin joustavina, päällekkäin risteävinä ja muuttuvina. Kulttuurisensitiivinen työote kannustaa kiinnittämään huomiota erilaisiin ympäristön asettamiin normeihin ja hierarkioihin sekä niitä purkamalla tekemään toiminnasta saavutettavampaa eri taustoista tuleville ihmisille.
Kulttuurisensitiivinen työote edellyttää nuorten kanssa työskentelevältä aikuiselta aktiivista (itse)reflektointia ja valmiuksien harjoittelua moninaisuuden kohtaamiseen. Tärkeintä on halu kohdata aidosti, keskustellen ja kuunnellen. Pelkästään ulkoisista seikoista ei voi päätellä onko henkilö syntynyt Suomessa vai jossain muualla, mitä kieliä hän puhuu, mikä on hänen seksuaalinen suuntautumisensa tai hänen mediataitonsa. Usein kuultava “älä oleta” -periaate johtaakin jo pitkälle.
Mediatyöpajoissa oppimista
Muiden mediasta meidän mediaksi -hankkeessa mediakasvatusta on lähestytty kulttuurisensitiivisellä työotteella. Nuorten kanssa toimiessa on pyritty keskustelemaan, millaisista asioista he ovat itse kiinnostuneita tai mistä haluavat lisätietoa. Tässä on tarvittaessa hyödynnetty myös vähemmän kielitaitoa edellyttävää toimintaa, kuten visuaalisen materiaalin käyttämistä tai omilla käsillä tekemistä. Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin, millaista ja miten nuoret käyttävät mediaa ja mikä suomalaisessa mediakentässä tuntuu vieraalta. Työpajoihin osallistunut 21-vuotias Dalmar totesi, että maahanmuuttajista puhuttaessa korostuvat negatiiviset puolet: “Harvoin näkee mitään positiivista maahanmuuttajista.” Hän kuitenkin uskoo, että aiheen käsittely on menossa vähitellen parempaan suuntaan.
Jos kielen tai uuden median opettelu on itsessään haastavaa, siitä tulee monin verroin vaikeampaa, kun kohtaa arjessaan esimerkiksi rasismia tai muuta syrjintää. Nuorten kohtaamisessa on syytä miettiä eri kanteilta, miten luoda tilasta turvallisempi kaikille. Kulttuurisensitiivisyyteen kuuluu aktiviinen antirasistinen asenne ja siinä kiinnitetään huomiota sellaisiin asioihin kuin aito osallisuus ja representaation moninaisuus. Representaatiolla tarkoitetaan sitä, millainen kuva jostain ihmisryhmästä annetaan mediassa tai muualla. Tällöin huomio kiinnittyy siihen, kuka pääsee julkisuudessa ääneen ja ketkä toimivat esikuvina.
Muiden mediasta meidän mediaksi -hankkeen työpajoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että työpajoihin vieraaksi tulevat media-asiantuntijat ovat maahanmuuttaja- tai pakolaistaustaisia taikka ruskeita tai mustia suomalaisia. Useassa podcast-työpajassa asiantuntijana vieraillut, itse Suomeen lapsena muuttanut Pazilaiti Simayijiang pitää tärkeänä, että annetaan “tilaa mediassa aliedustetuille nuorille, ja myös mentoreiden toiminta saa tilaa ja näkyvyyttä tämänlaisten hankkeiden myötä.”
Tutustu oppaaseen ja tule avoimiin koulutuksiin!
Muiden mediasta meidän mediaksi on Mediakasvatusseuran ja Pakolaisnuorten tuki ry:n yhteinen kulttuurisensitiivisen mediakasvatuksen hanke. Syyskuussa julkaistiin hankkeen nimeä kantava opas nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.
Etäkoulutus kulttuurisensitiivisestä mediakasvatuksesta:
30.11. klo 10–12 Totta vai tarua? Mediakriittisyys sosiaalisessa mediassa
Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoa: Mediakasvatus.fi
Teksti: Juho Narsakka
Kirjoittaja työskentelee hankekoordinaattorina Mediakasvatusseuran ja Pakolaisnuorten tuki ry:n yhteisessä ja STEA:n rahoittamassa Muiden mediasta meidän mediaksi -hankkeessa. Artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 2/2021
Esa Linna
