Minna Canth liikuttaa yhä

Maaliskuussa 16.-22.3.2026 vietettiin Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen Lupa liikkua -viikkoa. Viikon torstaille sattui kirjailija, liikenainen ja vaikuttaja Minna Canthin syntymäpäivä, joka on Suomessa tasa-arvon päivä.

Canthia on vuosien saatossa muistettu lukuisilla tapahtumilla, patsailla, maamerkeillä, julkaisuilla, mitaleilla, juhlarahalla, postimerkeillä, maalauksilla, näytelmillä ja näyttelyillä. Jyväskylässä, Canthin patsaalla, tapahtui ihan uutta. Humakin yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijat, opiskelijakunta HUMAKOn paikallisaktiivit sekä AHK-hanke järjesti Minna Canth liikuttavan lounasvoimistelun. Jutussa on käytetty lehtori Maarit Honkonen-Seppälän juhlapuheesta katkelmia.

Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi

Ennen kukitusta ja lounasvoimistelua, muutama sananen Minna Canthista. Tämä tarina voi olla totta, mutta se voi olla myös tarua. Minna Canth tai ehkäpä voimme kutsua häntä tuttavallisesti Minnaksi, Miinuksi tai Minaksi, syntyi vuonna 1844 eli 182 vuotta sitten. Canth eli monisyisen ja arvatenkin rikkaan 53-vuotisen elämän. Elinajan odote oli Suomessa tuolloin 45 vuotta eli Minna eli kohtalaisen pitkänkin elämän.

Olisiko nimesi tänään Mina Johnson

Alkujaan Minna oli nimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson lempinimeltään Miinu, Mina. Minna Canth -nimi syntyi avioliiton kautta ja toimi taitelijanimenä. Tänä päivänä Ulrika Wilhelmina Johnson olisi ehkäpä Minna Johnson-Canth tai Minna Johnson tai Mina Johnson. Tasa-arvo on kehittynyt niin, että naisoletettu voi päättää ihan itse, säilyttääkö lapsuudenkodin nimen, ottaako kumppanin nimen, vai näiden yhdistelmän. Kiitos sinun Minna.

Äiti voi olla myös opiskelija ja opiskelija voi olla äiti

Tai ajatellaanpa pikkuisen pidemmälle, nykyään ei ole pakko mennä naimisiin, vaikka kuinka suuresti rakastuisi ja alkaisi elää samassa taloudessa kumppaninsa kanssa. Nykyään ei naisoletetun tarvitse lopettaa korkeakouluopintojaan, vaikka seurustelisi oman opettajansa kanssa ja tulisi äidiksi. Tämäkin on Minna ansiotasi. Nostit jo 1860-luvulla novelleissasi, uutisissa ja yhteiskunnallisissa kannanotoissa, myöhemmin näytelmissäsi ja kirjoissasi naisten aseman, yhteiskunnallisen epätasa-arvon ja raittiuden aatokset.

Influensseri ja kansainvälinen vaikuttaja

Olit terävä vaikuttaja, influensseri, jonka vaikutusareena ei olisi jäänyt someen, vaan olisit vaikuttanut myös vanhan median, radion, podcastien, meemien ja puoluepolitiikan saralla. Keskisuomalaisen yleisönosastolta saisimme lukea mielipiteitäsi USAn ja Israelin hyökkäyksistä Iranilaiseen tyttökouluun ja venäläisten ukrainalaisten koteihin, hallituksen köyhien kurmuuttamisesta tai kansalaisyhteiskunnan murentamisesta. Puhumattakaan järjestöihin kohdistuneista leikkauksista, joilla jopa kansalaisyhteiskuntamme tulevaisuus näyttää synkältä. Olisit ainakin ministeri, jopa pääministeri tai ehkäpä presidentti. Kiinnostuksesi maailman tuuliin olisi vienyt sinut Euroopan päättäjäksi, jopa Yhdistyneisiin Kansakuntiin.

Startup-yrittäjä ja manosfäärin vastustaja

Myöhemmällä iällä, kun palasit Kuopioon, jossa olit saanut suomenkielistä oppia ja uudella menetelmällä, jossa vanhemmat opiskelijat toimivat tutoreina, teit myös hyvää lankabisnestä. Olisit siis nyt startup-yrittäjä ja enkelisijoittaja. Olet ollut puolustamassa, että myös tytöt pääsevät kouluun, saavat omalla äidinkielellään opetusta ja voivat toimia yrittäjinä, vaikuttajina, kansalaisaktivisteina. Vastustaisit deepfakea, manosfääriä, rasisteja, woltteja ja muita riistäjiä ja epätasa-arvon kannattajia. Kertoisit kaikille, että häpeä ei kuulu rikoksen uhrille, vaan tekijälle. Olisit meidän idoli – tai olet, sillä liikutat edelleen meitä. Kunnianosoituksena jatkamme työtäsi, sillä maailma ei ole vielä valmis.

Muutos on mahdollista, mutta vaatii liikettä ja tekoja

Kohta pääsemme voimistelemaan, sillä tykkäsit Minna voimistella. Jyväskylän seminaarivuosinasi 1863-1865 koulupäivääsi kuului liike, liikuskelu ja voimistelu. Meidän alueen korkeakoulujen ja verkostoammattikorkeakoulu Humakin yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijoiden ja opiskelijakunta HUMAKOn paikallisaktiivien järjestämällä Minna Canth -voimistelulla haluamme kunnioittaa elämääsi ja työtäsi, joka ei varmasti ollut helppoa suurperheen äitinä aikana, jolloin naisen paikka oli hellan tykönä. Onneksi näytit meille teksteilläsi ja teoillasi, että muutos on mahdollista.

Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä
Humakin lehtori, joka toimii Nuorisoalan järjestöjen tietopalvelun kehittämispalvelu Järjestimen viestijänä ja AHK-hankkeen Humakin projektipäällikkönä.

Kuvat: Niina Kauppinen (ellei toisin mainita)
yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Humakista