Nuoret aikuiset toivovat yhteisöllistä osallisuutta maahanmuuttajanuorten kanssa 

Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) tutkimushankkeen verkkopaneeleissa selvitettiin aikuisten nuorten näkemyksiä heidän osallisuutensa kehittymisestä vuoteen 2030 mennessä kuudessa maassa. Kuvittele vuosi 2030 –tutkimuksessa oli Suomen lisäksi mukana nuoria aikuisia Italiasta, Islannista, Ranskasta, Saksasta ja Turkista. Tutkimus toteutettiin alkuvuodesta 2024 kansainvälisenä tutkimusyhteistyönä. Tässä artikkelissa esitellään panelistien näkemyksiä heille esitetystä tulevaisuusväitteestä maahanmuuttaja- ja paikallisten nuorten yhteisöllisyydestä.  

Verkkopaneelikeskusteluja kuudessa maassa 

Jokaisessa maassa toteutettiin oma samansisältöinen verkkopaneeli, jonka toteutuksesta ja kääntämisestä omalle kielelle vastasi kyseisen maan tutkimusryhmä. Paneelit toteutettiin helmi–maaliskuussa 2024.  

Verkkopaneeleihin kutsuttiin 18–25-vuotiaita nuoria aikuisia. Paneelistien minimitavoitteeksi oli etukäteen määritelty 20 nuorta. Tavoite saavutettiin kaikissa maissa. Suomessa paneeliin osallistui kaikkiaan 58 nuorta aikuista. Nuoret saattoivat osallistua paneelikeskusteluun ajasta ja paikasta riippumatta QR-koodilla. Nuoret keskustelivat nimettömästi heille esitetyistä tulevaisuusväitteistä. 

Jokaisessa maassa paneelisteille esitettiin yhteensä viisi samaa tulevaisuusväitettä. Panelistit kommentoivat väitteitä arvioimalla niiden epätodennäköisyyttä tai todennäköisyyttä seitsemän portaisella asteikolla. Heitä pyydettiin myös arvioimaan tulevaisuusväitteen epätoivottavuutta tai toivottavuutta samalla asteikolla. Asteikkokysymysten lisäksi nuoria pyydettiin kommentoimaan väitteitä kirjallisesti.  

Paikallisten ja maahanmuuttajanuorten yhteisöllisyyden kasvua toivotaan 

Tässä artikkelissa tarkasteltavassa väitteessä esitettiin, että vuonna 2030 maahanmuuttaja- ja paikallisten nuorten yhteistyö johtaa vahvempaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen yhteisöissä. Kehityksen väitettiin vähentävän kokemusta yhteiskunnan ulkopuolisuudesta sekä edistävän osallisuutta ja yhteisymmärrystä yhteiskunnassa. Väitteessä nuoria panelisteja ohjattiin pohtimaan väitettä oman maansa tilanteen näkökulmasta. 

Peilattaessa Kuvittele vuosi 2030 -tutkimuksen tuloksia Suomessa käytävään rasismikeskusteluun on mieluisaa havaita paneeliin osallistuneiden nuorten aikuisten avarakatseisuus. Suomalaisnuorten paneeli piti esitettyä tulevaisuusväitettä sekä toivottavana että mahdollisena. Myös muiden maiden tulokset ovat samansuuntaisia. Paneelikeskustelujen tulokset painottuivat niissäkin asteikon osaan toivottava. Tämä ei luonnollisesti tarkoita, etteikö paneeleissa olisi esitetty myös skeptisempiäkin näkemyksiä, mutta asteikkokysymysten vastausten analyysin perusteella tutkimukseen osallistuneiden kaikkien maiden nuorten paneelit pitävät toivottavana inkluusion lisääntymistä sekä osallisuuden ja yhteisymmärryksen vahvistumista.   

Suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna on kiinnostavaa, että kaikista tutkimukseen osallistuneista nuorten aikuisten paneeleista, suomalaisnuorten paneeli piti esitettyä visiota eniten toivottavana.   

Suomalaiset nuoret aikuiset kommentoivat väitettä varsin vähän. Vain alle puolet asteikkokysymyksiin vastanneista vastasi kommentointipyyntöön. Vaikka suurin osa kommenteista oli lyhyitä muutaman sanan tai parin rivin mittaisi kommentteja, noin kolmasosa väitteeseen kantaa ottaneista kertoi kuitenkin ajatuksistaan varsin laveasti.  Myös muiden maiden paneeleissa kirjallinen kommentointi oli vähäisempää kuin asteikkokysymyksiin vastaaminen. Todennäköisesti useammille nuorille on mieluisampaa vastata asteikkokysymyksiin kuin työläämpään kirjalliseen kommentointipyyntöön. 

Rasismin vastaisuus kuuluu nuorisotyöhön 

Panelisteja ei erikseen pyydetty pohtimaan nuorisotyötä missään heille osoitetussa väitteessä. Kiinnostavasti nuorisotyö kuitenkin nousi keskusteluun Suomen paneelissa paikallisten ja maahanmuuttajanuorten osallisuutta käsittelevässä keskustelussa: 

”Uskon että tietoisuus rakenteellisesta rasismista, sen kitkemisestä sekä antirasismin tärkeydestä 

ovat kasvussa ja näkyvät tulevaisuudessa enenevissä määrin toivottavasti myös nuorisotyössä – 

uskon sen näkyvän jo monien nuorten asenteissa ja siinä kuinka tietoisia omista asenteista ja 

opituista rakenteista olemme. Toivon että pystymme myös luomaan aidosti osallisuutta vahvistavia 

tiloja, joissa jokainen maahanmuuttaja ja vähemmistöön kuuluva nuori voisi kokea kuuluvuuden 

tunnetta ja tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi omana itsenään.” 

Nuorisotyön koulutuksen näkökulmasta on tärkeää huolehtia siitä, että nuorisotyön ammattilaiset, vapaaehtoiset ja opiskelijat saavat riittävästi tietoutta ihmisoikeuksista ja oppivat tunnistamaan niin omat asenteensa kuin rakenteellisen rasismin. Jo nuorisotyön eettiset säännöt kiinnittävät huomiota nuorten osallisuuden toteutumiseen. Ne myös edellyttävät, että jokaista nuorta tuetaan yhdenvertaisesti ja että hänelle tarjotaan toimintoja, joissa hän voi olla oma itsensä. 

Nuorissa on tulevaisuus 

Tarkasteltaessa tutkimuksen tuloksia tässä artikkelissa esiteltyä yhtä väitettä laajemmin, voidaan todeta, että suomalaispanelistit ovat varsin yhteiskunnallisesti tiedostavia ja ajattelevat asioita kansallista kontekstia laajemmasta globaalimmasta näkökulmasta. Vaikka paneelikeskustelijoita ohjattiin keskustelemaan heille esitetyistä väitteistä suomalaisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa, niin paneelin kirjallisissa kommenteissa otettiin kantaa myös vähemmistökansojen tilanteen parantamisen puolesta. Lisäksi tuotiin esiin maailman konfliktialueiden väestöjen hädänalainen tilanne. Tutkimus antaa uskoa siihen, että nuoret haluavat tehdä paitsi Suomesta niin myös maailmasta nykyistä paremman paikan kaikille. 

Lähteet: 

Nuorisotyön ammattieettiset ohjeet (pdf)

Kirjoittaja: 

Merja Kylmäkoski 
Yliopettaja, FT, Humanistinen ammattikorkeakoulu