Esa LinnaKeijun varjo -toiminta ehkäisee nuorten naisten väkivaltaa, vahvistaa tunteiden tunnistamisen taitoja ja tukee kehittymistä aikuisuuteen. Kohderyhmänä ovat 15–28-vuotiaat nuoret sekä heidän parissaan työskentelevät asiantuntijat ja ammattilaiset.
”Autamme 15–28- vuotiaita nuoria naisia, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Autamme nuoria chateissa, kartoittavissa yksilökeskusteluissa ja ammatillisesti ohjatuissa vertaisryhmissä. Palvelut ovat nuorille maksuttomia, eikä avun saamiseen edellytetä esimerkiksi lähetettä. Jo pelkkä huoli siitä, että voisi toimia satuttavasti itseä tai toista kohtaan, on hyvä syy ottaa yhteyttä”, kertovat Keijun varjo -toiminnan työntekijät ja ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijat Elina Rajaniemi, Emmi Kyyhkynen ja Siru Jokimies.
Oman väkivallan käyttämisen kanssa kamppailevia nuoria naisia voi ohjata Keijun varjo -toiminnan palveluihin. Työntekijöitä voi myös konsultoida matalalla kynnykselle teemaan liittyen.
”Lisäksi teemme vaikuttamistyötä nuorten ja heidän parissaan toimivien ammattilaisten parissa. Teemme vierailuja oppilaitoksiin, nuorten ryhmiin ja nuorisotaloille. Tavoitteena on, että nuorten tietoisuus väkivallan ilmiöstä, omasta vastuusta ja vaikuttamismahdollisuuksista lisääntyvät. Infot soveltuvat kaikille sukupuolille. Ammattilaisille ja sote-alan opiskelijoille järjestämme webinaareja ja koulutamme Keijun varjo -vertaisryhmien ohjaajia.”
Koronan myötä asiakasmäärät ovat lisääntyneet
”Viime vuonna meidän asiakasmäärämme lisääntyivät ja koronalla on varmasti osansa siinä. Poikkeusajan vaikutukset ovat näkyneet nuorten elämässä mm. yksin jäämisen kokemuksina. Pahoinvointi ja epävarmuus ovat saattaneet heijastua myös lisääntyneinä väkivallan tekoina itseä tai muita kohtaan.”
”Asiakastyötä olemme siirtyneet tekemään verkkovälitteisesti ja sen kautta olemme auttaneet nuoria paremmin valtakunnallisesti. Väkivallan kysymysten käsittely verkon välityksellä on toiminut hyvin ja se on aivan yhtä vaikuttavaa kuin lähityöskentelyssäkin.”
Keijun varjo -työntekijät kertovat, että nuorten käyttämä väkivalta on esillä entistä enemmän yhteiskunnallisessa keskustelussa. Syynä ovat viime aikoina tapahtuneet rikokset.
”Meidän asiakaskunnassamme tyypillisimmät väkivallan muodot ovat seurusteluväkivalta ja itseen kohdistuva väkivalta. Lisäksi toimintaan on tavoitettu entistä enemmän pienten lasten äitejä, joiden väkivalta on kohdistunut omaan perheenjäseneen. ”
”Väkivalta meidän asiakkaidemme parissa voi olla esimerkiksi raivoamista, ilkeää puhetta, läpsimistä, itsevihaa, uhkailemista, haukkumista, tönimistä tai raapimista. Monilla chatissa tavoitetuilla alaikäisillä nuorilla on voimakasta ahdistusta ja viiltelyä. Digitaalinen väkivalta on varmasti myös ilmiö, jota tapahtuu entistä enemmän nuorten välisissä suhteissa. Sitä ei välttämättä vielä tunnisteta riittävästi.”
Nainen väkivallan tekijänä on tabu
Keijun varjo -työntekijöiden mukaan nainen väkivallan tekijänä on edelleen iso yhteiskunnallinen tabu. Mielikuvat väkivaltaa käyttävistä naisista voivat olla vääristyneitä, eikä naisten käyttämiä väkivallan muotoja tunnisteta riittävästi.
”Me toivomme, että asiasta puhuttaisiin enemmän, sillä se poistaa stigmaa ja madaltaa naisten kynnystä hakea apua väkivaltaongelmaansa. ”
Tulisiko nuorisoalalla ylipäätään olla koulutusta enemmän nuorten naisten kokeman väkivallan tunnistamiseen, asian käsittelyyn ja sopiviin palveluihin ohjaamiseen?
”Kyllä! Koulutuksen lisäksi tarvitaan myös nuorisoalan työntekijöiden rohkeutta ottaa asia puheeksi ja puuttua väkivaltaan. Väkivallan käyttämisestä ja kokemisesta on usein vaikea puhua, sillä niihin liittyy paljon häpeää ja syyllisyyttä. Nuoria kohtaavat ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa rohkaisemassa nuoria puhumaan asiasta.”
”Olisi tärkeätä, että väkivaltaa käyttävä nuori tulee kohdatuksi ilman pelkoa syyllistämisestä ja tuomitsemisesta. Väkivallan tekoja ei hyväksytä, mutta ihmistä ei hylätä ja jätetä yksin sen vuoksi. Kaikilla ihmissuhdealan ammattilaisilla on varmasti hyvät valmiudet kohdata väkivallan tekijöitä. Toivomme, että olisi myös riittävästi luottamusta omaan taitoon ja kykyyn tukea nuorta tilanteessa. Jos asiaa vähätellään tai ns. puhutaan pois, syventää sen nuoren häpeän ja syyllisyyden kokemuksia.”
Keijun varjo -toiminnassa on käsite ”kympin tytöt”. Keitä he ovat?
”Mielikuvat väkivaltaa käyttävästä naisesta ovat vahvat, eivätkä välttämättä vastaa todellisuutta. Suuri osa meidän asiakkaistamme on aivan tavallisia nuoria naisia. Monet heistä ovat ulkoisesti pärjääviä ja koulutettuja nuoria aikuisia. Moni kuvaa, ettei kukaan uskoisi työelämässä tai ihmissuhteessa väkivallan käytöstä, jos kertoisi asiasta. Nuoret elävät ikään kuin kaksoiselämää. Näillä ’kympin tytöillä’ suorittaminen ja pärjääminen ovat voineet kääntyä itseään vastaan.”
Väkivalta puheeksi rohkeasti nuorten kanssa nuorisotyössä
Elina Rajaniemi, Emmi Kyyhkynen ja Siru Jokimies muistuttavat, että väkivallan teot eivät synny tyhjiössä. He painottavat, että väkivallan perintö kulkee sukupolviketjuissa ja kun työskennellään väkivallan tekijöiden parissa, ollaan aina tekemissä myös väkivallan kokijoiden kanssa.
”Jokaisella meidän asiakkaallamme on ollut haavoittavia kokemuksia kasvuympäristössään. Kotona ei välttämättä ole käytetty fyysistä väkivaltaa, vaan esimerkiksi tunnekylmyyttä ja mykkäkoulua. Monella on taustalla myös kokemuksia koulukiusaamisesta ja tunne siitä, ettei tule hyväksytyksi sellaisena kuin on. Väkivalta ei ole välttämättä vain fyysistä kaltoinkohtelua, vaan sillä on monia eri muotoja, joista kaikki ovat haavoittavia.”
”Ottakaa väkivalta rohkeasti puheeksi nuorten kanssa. Väkivalta ei lopu vaikenemalla!”
Lisätietoa:
Sosiaalisessa mediassa toiminnan löytää tunnisteella @keijunvarjo.
Teksti: Esa Linna, Elina Rajaniemi, Emmi Kyyhkynen ja Siru Jokimies
Nuorisotyö
