Nuori Kulttuuri -toimintaa ja nuorten monitaidefestivaalia Nuori Kulttuuri Festivalia järjestetään Suomen Nuorisoseurojen Keski-Suomen aluetoimistosta Jyväskylästä käsin. Kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme (Nuori Kulttuuri verkosto, Roots –toiminta, Nuori Kulttuuri Talks!) ja Nuori Kulttuuri Festivalin kulttuurituottaja Jussi Kaijankangas avasivat festivaalin järjestämisperiaaatteita Nuori Kulttuuri -toimintaa Nuorisotyö-lehdelle toukokuussa.
“Me olemme valtakunnallinen Nuori Kulttuuri -toimija. Olemme kiertäneet meidän tapahtumakaupunkeja vuorovuosittain eri puolilla Suomea saavutettavuuden takia”, Johanna Hurme kertoo.
“Näissä festivaalitapahtumissa haetaan myös semmoista kaupunkia, jossa on riittävästi tiloja järjestää toimintaa. Tapahtumia on järjestetty viime vuosina Jyväskylässä, Mikkelissä, Tampereella ja Porissa. Vuonna 2022 oli ensimmäinen hajautettu festivaali, mutta sitten nyt vuonna 2023 festivaali järjestetään Kuopiossa. Me ollaan haettu tapahtumapaikkoja avoimella haulla, mutta periaatteena, että fasiliteetteja pitää löytyä festivaaleja varten”, Jussi Kaijankangas avaa tapahtuman järjestämistä lisää.
Miten tämän vuoden Nuori Kulttuuri Festival eroaa edellisestä?
“No kyllähän tämä nyt eroaa tosi paljon. Ensimmäistä kertaa tehdään uuden strategiakauden mukaista toimintamuotoa. Se tarkoittaa lyhyesti sitä, että me ollaan menty osallistujatapahtumasta yleisötapahtumamuotoiseen tapahtumaan. Meillä ei ole katselmustoimintaa enää meidän toimintamuotona, vaan ennemminkin ollaan kuratoitu ryhmiä tapahtumaan esiintymään eri toimijoiden kautta. Meillä on valtakunnallisia toimijoita, joiden kautta sitten näitä nuoria esiintyjiä, taiteilijoita tuodaan festivaalille mukaan. Meillä on myös hieno Digistage-formaatti, jonka kautta myöskin löytyy sitten nuoria esiintyjiä”, Hurme vinkkaa ja jatkaa:
“Halusimme uudistaa koko Nuori kulttuuri -toimintaa 2020-luvulla ja tuoda digitalisaatiota myös mukaan. Meillä oli vahvasti jo silloin strategiakauden alussa (ennen koronaa) digitalisaatio mukana tapahtumatoiminnassa, mutta tällä hetkellä kehitetään sitä vielä lisää. Meillä festivaali on digitaalinen festivaali, sen lisäksi että se on fyysinen festivaali. Ne kulkevat rinta rinnan saavutettavuuden lisäämiseksi”.
Digitaalisuus oli mukana Nuori kulttuuri -toiminnassa vahvasti mukana jo ennen koronapandemiaa. Johanna Hurmeen mukaan digitaalisuudella saavutetaan nuoret paremmin.
“Meillä on valtakunnallinen toimintamuoto, ja meidän piti miettiä miten me saavutetaan ne nuoret sieltä pohjoisesta etelään ja idästä länteen mahdollisimman hyvin. Ja kyllä nykypäivän nuoret siellä netissä ovat. Nuoret ovat myös tekemässä festivaalia tosi vahvasti eri ammattilaisten kanssa yhteistyössä. He pääsevät verkostoitumaan ja rakentamaan sitten oman näköistä tapahtumaa. Meillä on lähes 100 nuorta siellä tekemässä yhdessä noin 100 ammattilaisen kanssa”.
Järjestäjät kehuvat erityisesti Kuopion nuorisopalveluja, joka on vahvasti mukana festivaalin järjestelyissä. Johanna Hurmeen mukaan kyseessä on “tosi tärkeä osa ja lenkki nuorten kohtaamisen kanssa”.
“Lähes viisikymmentä nuorisotyöntekijää on töissä tapahtumassa, joten se on todellakin merkityksellistä”, Kaijankangas lisää.
Minkälaisia tärppejä festivaalista järjestäjät itse haluaisivat vinkata yleisölle?
“Katukulttuuri näkyy tässä tapahtumassa todella hienosti. Ja senhän voi purkaa tosi moneen alalajiin, rap-skeneen, maalaukseen ja niin edespäin. Sen ympärille on rakentunut tosi hienosti eri asioita. Muun muassa rap-skenen ympärille on tullut erilaista työpajaa ja Rap Corner. Katutanssin puolella Call out Kuopio -Jam Head edition -tanssitapahtuma, joka on iso valtakunnallinen toimija ja se todennäköisesti kerää hienosti porukkaa. Graffitipuolella on mukana Kuopion taidemuseo. Heillä on näyttely juuri valmistunut ja museolla pääsee konkreettisesti tekemään graffiteja. Lisäksi taidemuseon sisällä on skeittiramppi”, Kaijankangas hehkuttaa.
“Mielestäni tapahtumassa yhdistyvät hienosti perinteisemmät taiteenlajit. Teatteri, tanssi, sirkus, musiikki ja sitten taas toisaalta niitä nuorisokulttuureita. Saadaan tuotua myös sellaisia taiteen muotoja esille, mitkä eivät välttämättä näyttäydy taiteen muotoina. Siellä on lapsiperheille ja aikuisille sekä nuorille itselleen ohjelmaa. Se on jotenkin tosi upea kokonaisuus tämä festivaali”, Hurme lisää.
Nuori Kulttuuri Digistage on virtuaalinen esiintymislava taiteelle ja kulttuurille, jossa nähdään myös esityksiä, joita ei voisi livenä tapahtumassa esittää.
“Digistagella näkyvät hyvin edustettuina niin sanotut vanhat taiteenlajit, mutta nyt me voimme ottaa mukaan tähän erilaisiakin taiteen ja kulttuurin lajeja, joten siitä tulee oikeasti monipuolista”, Jussi Kaijankangas kertoo.
Nuori Kulttuuri Digistage osoitteessa: https://digistage.nuorikulttuuri.fi/
Jos kunnat haluaisivat olla mukana järjestämässä Nuori Kulttuuri -tapahtumaa, voivatko ne olla teihin yhteydessä?
“Ehdottomasti kyllä. Ensi vuosi on toki jo tietyllä tavalla paketissa. Meillä on tiedossa satelliittitapahtumapaikkakunnat ja päälähetystapahtuman paikkakunta on myös tiedossa. Me kannustamme ottamaan yhteyttä, jos on kiinnostusta tehdä jotain yhteistyötä meidän kanssamme, kuten esimerkiksi pienempiä tapahtumia. Meillä on Roots-toimintamuoto, minkä kautta voi hakea tukirahoitusta tapahtumien ja toimintojen järjestämiseen. Kunnat voivat hakea kerran vuodessa rahoitusta ja nuoret voivat hakea läpi vuoden. Mielellään tuetaan just niitä, jotka haluavat tukea meidän toimintaa oman toimintansa avulla”, Johanna Hurme avaa.
Nuori Kulttuuri Festival muotoutuu tarpeiden ja maailman mukaan myös tulevaisuudessa.
“Strategiakausi meillä on muovautuva. Me katsomme tämän tapahtuman jälkeen, että mihin suuntaan lähdetään rakentumaan. Onko tämä festivaali järkevämpi tämän muotoisena vai onko järkevämpi ollakin hajautetusti eri kaupungeissa?”, Hurme pohtii.
Jussi Kaijankankaan mielestä tänä vuonna on saatu hyviä esimerkkejä, kuinka yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tapahtumasta voidaan saada laadukas ja monipuolinen monitaiteellinen nuorten festivaali.
“Kuopiossa ollut ihailtavaa se, että he ovat olleet tosi innokkaita alusta asti. Kuopion kaupungin ja Kuopion eri toimijat, kuten taidemuseo, Kuopion kaupunginkirjasto, Kulttuuriareena 44 ja ennen kaikkea teatteri ovat lähteneet mukaan hienosti. Kun me ollaan saatu mukaan tällainen verkostojen porukka, joka tekee tätä festivaalia yhdessä, niin sillä on merkitystä ihan toisella tasolla. Yksin me olisimme pieni toimija.”
Teksti ja kuva: Esa Linna