Nuorisoalan järjestöt puristuksessa – tietoon ja yhteistyöhön nojaava tulevaisuus

Nuorisoalan järjestöissä tehdään valtavasti työtä nuorten hyvinvoinnin eteen. Nuorisoala ry – entinen Allianssi – toimii koko nuorisoalan kattojärjestönä ja pyrkii kokoamaan kentän toimijat kunnista, seurakunnista ja järjestöistä saman pöydän ääreen. Nuorisoala ry:n järjestötoiminnan asiantuntija Mikael Lehtosen työssä tämä näkyy ennen kaikkea kahtena asiana: tiedon kokoamisena ja tuen tarjoamisena.

Lehtonen vastaa nuorisoalan järjestöjen tilannekuvan kokoamisesta. Nuorisoala ry:n omat jäsenkyselyt, tapaamiset ja koonnit täydentyvät muiden toimijoiden selvityksillä. Tarkoituksena on muodostaa mahdollisimman kattava kuva siitä, miten nuorisoalan järjestöillä menee: millaisia muutoksia rahoituksessa, toiminnassa ja nuorten osallistumisessa tapahtuu ja miten niihin reagoidaan.

Kaiken tämän pohjalta kehitetään koulutuksia, palveluja ja vaikuttamistyötä. Yksi keskeinen tavoite on, että järjestöillä olisi riittävä ja pitkäjänteinen perusrahoitus, eikä pelkästään hankkeisiin sidottua tukea. Käytännössä tilanne on monella tapaa ristiriitainen: rahoitus vähenee, mutta nuorten määrä toiminnassa ei monissa järjestöissä juurikaan laske. Järjestöissä on jouduttu tehostamaan toimintaa ja lisäämään yhteistyötä, mikä Lehtosen mukaan tosin näkyy monin paikoin myös myönteisenä kehitystyönä ja strategisempana otteena.

Rahoitus vähentynyt, strategiatyö lisääntynyt

Jäsenkyselyjen mukaan noin puolet nuorisoalan järjestöistä on kokenut nuorisotoiminnan rahoituksen vähentyneen viime vuosina. Silti nuorten määrä toiminnassa ei ole merkittävästi laskenut. Tämä kertoo toisaalta toiminnan tehostamisesta ja toisaalta lisääntyneestä yhteistyöstä: yli puolella järjestöistä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on kasvanut. Monessa järjestössä on myös käynnissä aktiivista kehittämis- ja strategiatyötä, osin koronan jälkeisen toiminnan uudelleenrakentamisen tarpeen takia.

Haasteita rahoituksen lisäksi aiheuttaa nuorten ja vapaaehtoisten aktiivisuuden muuttuminen. Nuoret kyllä osallistuvat, jos toiminta on mielekästä ja hyvin organisoitua, mutta sitoutuminen saattaa usein olla aiempaa lyhytkestoisempaa. Myös aikuisten vapaaehtoisten määrä huolettaa. Lehtosen mukaan järjestöt eivät ole irrallaan muusta yhteiskunnasta: nuorten yleinen hyvinvointi, arjen kuormitus ja vapaa-ajan pirstaloituminen näkyvät väistämättä myös osallistumisessa järjestötoimintaan.

Tiedonkeruu ja analysointi tulevaisuustyön pohjana

Digitalisaation suhteen nuorisoalan järjestökenttä on hyvin eriytynyt. Suuremmilla järjestöillä on useimmiten omaa järjestelmäosaamista ja kehittämisresursseja, kun taas pienemmissä yhdistyksissä digiasiat ja tiedonkeruu jäävät usein toiminnanjohtajan harteille. Tekoäly ja muut uudet työkalut koetaan tärkeiksi osaamistarpeiksi, mutta käytännön hyödyntämiseen ei aina löydy aikaa tai selkeitä malleja. Koronapandemia synnytti runsaasti verkko- ja etätoimintaa, mutta sen jälkeen on Lehtosen mukaan osittain palattu nopeasti takaisin lähityöskentelyyn – hyvästä syystä, mutta usein ilman pysyvää tasapainoa lähi- ja verkkotoiminnan välillä.

Tiedonkeruu nousee Lehtosen puheessa yhdeksi tulevaisuuden avainkysymykseksi. Laadukasta tiedonkeruuta ja analyysiä ei tulisi tehdä vain rahoittajaa varten, vaan ennen kaikkea niiden tulisi olla välineitä oman toiminnan mittaamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Erityisesti nuorisoalan järjestöissä tämä on tärkeää jo pelkästään työntekijöiden ja luottamushenkilöiden vaihtuvuuden vuoksi: ilman systemaattista tiedonkeruuta osa toiminnan historiasta ja vaikutuksista katoaa ihmisten mukana.
Maksuttomat digitaaliset työkalut, kuten erityisesti nuorisoalan järjestöille kehitetty Järjestin, voivat tehokkaasti auttaa järjestöjä kokoamaan osallistuja-, palaute- ja toimintatietoa yhteen paikkaan sekä tukemaan vaikuttavuuden arviointia. Käyttöönottoa kuitenkin jarruttavat samat resurssihaasteet, joita työkalulla pyritään ratkaisemaan: aikaa perehtymiseen ei välttämättä löydy.

Yhteistyöllä merkityksellistä nuorisoalan järjestötyötä jatkossakin

Nuorisoalan järjestöjen tulevaisuutta pohtiessaan Lehtonen painottaa yhteistyön merkitystä. Niukkenevien resurssien puitteissa on entistä tärkeämpää miettiä, mitä voidaan tehdä yhdessä sen sijaan, että jokainen toimija rakentaisi kaiken alusta yksin. Tämä koskee niin järjestöjen keskinäistä yhteistyötä kuin kumppanuuksia kuntien ja seurakuntien kanssa.

Samalla nuorisoalan järjestöjen on syytä tarkastella omaa perustehtäväänsä: miksi olemme olemassa, ketä varten toimimme ja ovatko toimintamuotomme edelleen tarkoituksenmukaisia muuttuvassa maailmassa? Lehtonen muistuttaa kuitenkin, että kaikista toiminnan haasteista ja paineista huolimatta nuorisojärjestöt tekevät äärimmäisen tärkeää, laadukasta ja merkityksellistä työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, ja jokaisella kentällä toimivalla on syytä olla siitä ylpeä.

Teksti: Annika Hokkanen ja Maarit Honkonen-Seppälä.

Hokkanen on Humakin yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija ja harjoittelussa Järjestimessä. Honkonen-Seppälä on hänen opettajansa, joka tekee Järjestimen viestintää ja markkinointia.
Kuvaajatiedot kuvan yllä.