Nuorisotyö liikuttajana – mitä jos pelkät liikuntasalit ja harrastusryhmät eivät riitä?

Liikkuminen on enemmän kuin fyysinen suoritus – se on keino vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia, itsetuntoa ja sosiaalisia suhteita. Nuorisotyössä liike voi sulautua luontevasti arkeen ilman suorituspaineita. Mutta miten luodaan ympäristö, jossa liikkuminen on hauskaa, vapaaehtoista ja innostavaa?

Miksi liikkuminen on tärkeämpää kuin koskaan?

Nuorten liikkumattomuus ja mielen hyvinvoinnin haasteet kulkevat käsi kädessä. Liikkuminen on tutkitusti yksi tehokas tapa edistää mielen hyvinvointia. Liikkuminen kohottaa mielialaa, lievittää stressiä ja lisää resilienssiä. Nuorille liikkumisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös sosiaalisiin suhteisiin ja itsetuntoon, jotka ovat keskeisiä mielen hyvinvoinnin rakennuspalikoita. Mutta mitä tehdä, kun perinteiset liikuntasalit ja harrastusryhmät eivät tavoita kaikkia nuoria?

Uusi tapa ajatella nuorten aktiivisuutta nuorisotyössä

Mitä liikkumisen edistäminen tarkoittaa? Liikkuminen on kaikkea arkista fyysistä tekemistä, kuten kävelylenkkejä, näyteikkunashoppailua tai kavereiden kanssa höntsäilyä, joka ei edellytä liikuntapaikkaa tai organisoitua ohjaamista. Liikunta nähdään puolestaan organisoituna toimintana, johon liittyy sääntöjä ja ehtoja.

Toteutimme Nuorisotyö liikuttajana -hankkeessa Helsingin kaupungin nuorisotyöntekijöille kyselyn heidän nykyisistä liikkumista edistävistä käytänteistään. Vastauksista ilmenee vanhanaikainen kaiku liikkumisen edistämisen tarkoittavan lähinnä erilaisten organisoitujen liikuntaryhmien järjestämistä. Mitä jos lähdetään yhdessä edistämään liikunnan sijasta myös liikkumista nuorisotyössä?

Liikkumista arkisten kohtaamisen ja tilanteiden kautta

Liikkumisen ei tarvitse olla ohjattua liikuntaa tai tiukasti järjestettyjä tunteja. Se voi olla mitä tahansa – kävelyä, rentoa pelailua tai spontaania höntsäilyä kavereiden kanssa. Kaikki liikuskelu edistää mielen hyvinvointia, kunhan se on tekijälleen mieluisaa. Kyse on luovuudesta ja pienistä arjen oivalluksista.

Kuvittele nuorisotila, jossa sohvien lomassa on hyppyruutuja, seinille maalattuja kiipeilypolkuja tai lattioihin upotettuja askelkuvioita. Tai mitä jos kuulumiset vaihdettaisiin raittiissa ulkoilmassa kävelyn lomassa?

Liikkumiseen kannustava arkiympäristö kutsuu liikkumaan luonnostaan. Se voi olla television alta löytyviä hyppynaruja tai jonglöörauspalloja tai vaikka pieniä kannustuskortteja seinillä, jotka innostavat nousemaan hetkeksi ylös sohvalta. Kun liikkumisen mahdollisuudet ovat helposti saatavilla ja ympäristö rohkaisee spontaaniin liikkeeseen, kynnys lähteä liikkeelle madaltuu.

Olennaista on tehdä liikkumisesta helposti lähestyttävää, hauskaa ja niin luontevaa, että se sulautuu osaksi nuorten arkea nuorisotiloissa.

Liikunnallisesti kannustava kulttuuri – mitä se tarkoittaa?

Liikunnallisesti kannustava kulttuuri tarkoittaa toimintaympäristöä, jossa liikkuminen on luonnollinen, innostava ja hyväksytty osa nuorten arkea. Siinä korostuu liikkumisen ilo, yhteisöllisyys ja hyvinvoinnin tukeminen ilman suorituspaineita. Tällainen kulttuuri ei keskity vain liikuntaan itsessään, vaan integroi liikkumisen osaksi kaikkea nuorisotyön toimintaa – tiloista ja tapahtumista aina asenteisiin ja vuorovaikutukseen asti.

Nuorisotyöntekijöiden ja ohjaajien rooli on tässä keskeinen. He toimivat roolimalleina ja kannustavat nuoria liikkeelle ilman arvostelua. Ohjaajien myönteinen suhtautuminen liikkumiseen lisää liikettä huomaamatta. Nuorille näytetään, että jokainen liikkumisen muoto, kuten kävely tai erinomaisesti epäonnistunut korisheitto, on arvokas. Liikkuminen ei ole pakollista, vaan siihen kannustetaan luovasti ja innostavasti esimerkiksi pitämällä hauskoja taukojumppia tai leikkimielisiä kisoja. Ehdotammeko nuoria mukaan pelaamaan Manhattania koriskentälle, heittelemään mölkkyä tai vaikka pelaamaan piilosta koulurakennuksessa? Liikuntasuorituksiin liittyy myös useasti suorituspaineita. Mitä jos kokeilisimme madaltaa suoristuspaineita toteamalla yhdessä nuoren kanssa, että ”en mäkään osaa, mutta kokeillaan yhdessä.”

Liikunnallisesti kannustavassa kulttuurissa liikunta ei ole erillinen aktiviteetti, vaan se lomittuu osaksi kaikkea nuorisotyön toimintaa – rennosti ja huomaamattomasti. Kyse on tilojen, toimintojen ja asenteiden muokkaamisesta sellaisiksi, että liikkumisesta tulee osa nuorten yhdessäoloa ja hyvinvointia tukevia kohtaamisia. Toiminta ei tunnu kilpailulliselta vaan kaikille sopivalta ja innostavalta.

Nuorille liikkumisen tärkein kipinä syttyy yleensä hyvässä seurassa

Nuorten suurin syy liikkua löytyy usein hyvästä seurasta. Liikkumisen sosiaalinen puoli on kuin se yksi bileiden paras biisi – kaikki tietävät sen olevan tärkeä, mutta liian harvoin sitä soitetaan tarpeeksi kovaa.

Nuorista koostuvat vertaisvaikuttajat voivat inspiroida ja saada aikaan kollektiivista liikettä nuorisotiloilla. Samalla kun turvalliset ohjaajat lupautuvat lähtemään mukaan järjestettäviin liikuntakokeiluihin, on nuorien helpompi innostua uusista harrastuskokeiluista.

Liikkuminen on myös oivallinen keino rakentaa yhteisöllisyyttä nuorisotyössä. Nuorisotilojen toiminta voi tarjota nuorille mahdollisuuden osallistua aktiviteetteihin, kuten rentoihin pelailutuokioihin sekä tanssiryhmiin, joissa pääpaino on yhdessä tekemisessä. Tämä luo paitsi liikettä, mutta myös turvallisen tilan jakaa ajatuksia, löytää ystäviä ja tuntea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Tällaiset aktiviteetit tukevat paitsi liikunnallista aktiivisuutta myös mielenhyvinvointia. Yhdessä liikkuminen vähentää yksinäisyyden kokemusta ja auttaa nuoria löytämään sosiaalista vertaistukea.

Nuorten ääni liikkeelle – osallistaminen on avain innostukseen

Mitä nuoret itse haluavat? Osallistamalla nuoret liikkumista edistävien tapahtumien ja tilojen suunnitteluun voidaan rakentaa ympäristöjä, joissa he todella viihtyvät. Kun nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa, he tuntevat omistajuutta toimintaan ja osallistuvat siihen innokkaammin. Kysy nuorilta, millaisia liikkumismahdollisuuksia he haluavat ja suunnittele tiloja heidän toiveidensa mukaan. Nuorten näköiset ympäristöt ovat avain aktiivisempaan arkeen.

Kohti liikkuvampaa nuorisotyötä

Liikkumisen edistäminen nuorisotyössä ei vaadi kalliita rakennusprojekteja tai ammattilaisohjaajia. Se vaatii uudenlaista ajattelua, jossa liikkuminen kietoutuu osaksi arkea ja yhdessäoloa. Tarkoituksena ei ole tavoitteellinen urheilu vaan merkitykselliset kohtaamiset ja hauskanpito muiden nuorten kanssa – myös nuoriso-ohjaajien. Liikkumista edistetään parhaiten silloin, kun se ei tunnu nuorelle velvollisuudelta vaan syntyy osana muuta toimintaa. Nuorisotyö voi toimia tässä merkittävässä roolissa.

Kun nuorisotyö liikuttaa, kyse ei ole pelkästä fyysisestä suorituksesta vaan mahdollisuudesta vahvistaa nuoren hyvinvointia. Liikkuminen tukee nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia, jossa keho ja mieli kulkevat yhdessä. Nuorisotyöllä on mahdollisuus kehittää liikkumisen toimintamalleja sellaisille nuorille, joita perinteiset liikuntapalvelut eivät tavoita. Onkin aika kysyä: miten saadaan ne hetket liikuttamaan, joissa liike ei ole pakollista – vaan vapaasti valittua?

Teksti:
Miia Lehtimäki
Projektipäällikkö, Nuorisotyö liikuttajana -hanke
Mieli ry
miia.lehtimaki@mieli.fi

Artikkelin kirjoittaja on hyvinvointiliikkuja, joka uskoo, että pienikin liike voi synnyttää suuria hyvinvointimuutoksia – ja löytää tilaisuuden liikkua lähes missä tahansa. Artikkeli on julkaistu aiemmin Nuorisotyö-lehden numerossa 1/2025.