Esa LinnaNuorisotyö-lehti lähetti Kanuunan välityksellä kesäkuussa kyselyn kuntiin nuorisotyöntekijöiden työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Saimme kyselyyn yhteensä kahdeksantoista vastausta. Yli puolet vastaajista toimi yli 100 000 asukkaan kunnissa ja pienissä, alle 30 000 asukkaan kunnissa vain muutamia vastaajia.
Kyselyssä erittäin positiivista oli työntekijöiden motivaatio työhönsä. Lähes 75 % vastaajista kertoi työntekijöidensä olevan työhön erittäin motivoituneita ja loputkin 25 % jonkin verran motivoituneita. Nuorisotyö on selkeästi työtä, jota tehdään sydämellä.
Sen sijaan 75 % prosenttia vastaajista kertoi viime kevään vaikuttaneen työntekijöiden työmotivaatioon. Nuorisotyö on työtä, jossa kohtaaminen on todella tärkeää. Tunteet ja fiilikset välittyvät sanoja tehokkaammin ilmeiden ja eleiden välityksellä. Pelkkä tietokoneen ruutu ei tuo välttämättä samaa kohtaamisen tunnetta.
Työmotivaation muutokset pääosin negatiivisia
Erään vastaajan mukaan osa henkilöstöstä on ollut lomautettuna, ja tämä on tuntunut osan mielestä epätasa-arvoiselta kohtelulta. Turhautumista on myös syntynyt toimintojen siirtämisestä sekä siitä, ettei nuorten kanssa voi työskennellä kasvotusten. Vastauksissa tuli ilmi, että etätyöt eivät sovi kaikille. Haasteita on nähty sometaidoissa sekä uusien työtapojen haltuun ottamisessa.
Työtä on koronaviruskriisin myötä tullut liikaa osalle työntekijöistä. Liialliseksi ovat käyneet myös erään vastaajan mielestä kiireet ja odotukset sekä työn hektisyys ja kuormittavuus. Liika työ on voinut näkyä väsymyksenä. Väliaikaisten työtehtävien luominen ja palveluiden muuttuminen on vaatinut paljon esimiehiltä. Kodin, koulun ja työn yhteensovittaminen on perheissä ollut hankalaa osalla työntekijöistä.
Eräs vastaaja kertoi rajoitusten vähenemisen jälkeen työyhteisön alkaneen oireilla: ”näkyy ilmapiirissä, työkäyttäytymisessä; ei koeta yhteenkuuluvuutta, ei saada tarvittavaa tukea työyhteisöstä” . Vastaaja arveli yhdeksi syyksi,, etteivät työntekijät ole tuttuja toisilleen: uusien työntekijöiden tullessa töihin ei ryhmäytymistä ole ehtinyt toteutua työyhteisössä.
Muutoksia on näkynyt kuitenkin positiivisessakin mielessä: kevään aikana työn merkittävyys on käynyt selkeämmin esille sekä poikkeustila on antanut erään vastaajan mielestä mahdollisuuden kokeilla uusia ideoita, joista osa jää varmasti käyttöön edelleen kehitettäviksi.
Kysymys: Oletko ollut huolissaan jonkun työntekijäsi työssä jaksamisesta tai työhyvinvoinnista kalenterivuoden 2020 aikana?
Useimmat olivat olleet huolissaan työntekijöiden jaksamisesta. Vastauksissa myös oman esimiehen työssä jaksamisesta oltiin huolissaan, koska pienessä kunnassa on monta työtehtävää. Alku on ollut joissain kunnissa etenkin esimiehille raskas. Toisessa vastauksessa kerrottiin työssä jaksamisen ongelmien olevan osalla työstä johtuvaa ja osalla taas laajempaan kokonaiselämäntilanteeseen liittyvää.
Eräs vastaaja kertoi olevan aina huolissaan työntekijöiden jaksamisesta, jonka vuoksi hän kyselee kuulumiset viikoittain ja tarttuu huolen aiheisiin. Toisen vastaajan mukaan taas kaikki olivat selvinneet todella hienosti poikkeustilanteen aikana.
Kysymys: Minkälaista tukea nuorisotyöntekijät saavat työhönsä (esim. työnohjaus, viikkopalaveri)?
Työnohjausta oli tarvittaessa tarjolla useammassa kunnassa. Niiden lisäksi etänä toteutettavat viikkopalaverit ovat olleet käytössä runsaasti niin työkavereiden kuin esimiesten kanssa. Työterveyden palveluihin (kuten työpsykologille) oli mahdollisuus useammassa kunnassa.
Epäviralliset tapaamiset nähtiin myös hyvänä tukena. Vertaistukea ei kuitenkaan aina omasta kunnasta löydy eräälle vastaajalle, joka korostikin lähikuntien kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeänä.
Useampi vastaaja korosti tukimuotona kahdenkeskisiä, henkilökohtaisia keskusteluja ja muuta esimiehen tukea. Myös valtakunnalliset koulutustilaisuudet ja verkostot antavat tukea työhön.
Kysymys: Jos resursseja olisi riittämiin, millaista tukea haluaisit työntekijöille tarjota tai antaa?
Useimmissa vastauksissa vastaajat haluaisivat lisätä työnohjausta ja koulutusta esimerkiksi ammatilliseen kasvuun sekä kehittymiseen. Esimiehen läsnäolon lisäämistä ja keskusteluja työryhmissä haluttiin myös tarjota. Eräässä kunnassa on toivottu työparitoimintaa sekä tukea oman työn suunnitteluun.
Eräs vastaaja nostaisi palkkaa kilpailukykyiselle tasolle, tukisi itseohjautuvuutta ja osaamisen vahvistamista – ”mutta kyllä into pitää lähteä itsestä”.
Vapaat sanat
- Korona-aika ei ole muuttanut haasteita pienessä kunnassa varsinaisen nuorisotyön osalta. Haasteena on ollut kunnan yleinen tiedonkulku, kunnassamme eivät esimerkiksi esimiehet järjestäneet virtuaaliaamukahveja, vaikka normaaliaikana meillä kaikilla kunnantalon työntekijöillä on kerran viikossa yhteiset aamukahvit, jossa yhteisistä asioista tiedotetaan ja puhutaan.
- Työhyvinvointi lähtee jokaisesta itsestään. Sitä ei voi esimies tai pomo kaataa kenellekään. Yksityiselämän ahdistusta ei pidä kaataa toisten niskaan. Tulee hakeutua tehtäviin, joihin haluaa tai lähteä pois, jos työ ei kiinnosta. Alamme tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja. On vain uskallettava lähteä uudelle polulle.
- Nuorisotyöntekijät ovat hankalia johdettavia. Kaikkivoipaisuus ja ”auttamismentaliteetti” on osalla niin voimakas, että oma jaksaminen ja siitä huolehtiminen unohtuu. Myös terveelliset elämäntavat (säännöllinen ja terveellinen syöminen ja liikunta) ovat työaikojen rytmin takia haasteellisia.
- Suunnittelemme työnkiertoa, jotta työntekijät tutustuvat toistensa työhön ja nuorisotiloihin.
- Luontovalmennus on lisännyt myös työntekijöiden työhyvinvointia
- Nuorisotyö muokkautuu ilmiöiden mukaan, joten innovatiiviset kokeilut ovat sallittuja. Arvostan työntekijöideni joustavuutta ja innokkuutta tehdä työtä nuorilähtöisesti. Minun tehtäväni esihenkilönä on pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan sekä toimintaresursseista työntekijöitäni kuunnellen ja yhteistyössä heidän kanssaan.
- Korona-aika on tuonut uusia työmuotoja. Toisille se on ollut voimaannuttavaa ja innostavaa. Toiset ovat kokeneet sen raskaaksi.
Teksti Iija Filén ja Esa Linna
Kuva Esa Linna
Artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 2/2020.
Nuorisotyö
