Tomi Kiilakoski

Nuorisotyötä ei ole ilman suhteita

Uuden, onnistuneen levyn alkuvuodesta 2022 julkaisseen Suomi-metallin vireän veteraanin Amorphiksen laulaja Tomi Joutsen työskenteli ennen bändiuraansa nuoriso-ohjaajana Lohjalla. Bändi vaati aikansa, kuten nuorisotyökin. Aika ei riittänyt molempiin. Hän joutui valitsemaan, kumpaan keskittyisi. Metalli voitti, mutta ratkaisu ei ollut helppo. Näin hän kuvaa valintaansa kirjassa Markus Laakson tekemässä bändihistoriikissa:

”Olisin mielelläni jatkanut duuniani siellä, mutta nuorisotyössä on se ongelma, että se perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Nuorta täytyy nähdä usein ja säännöllisesti. Homma ei oikein toimi, jos olen yhtäkkiä viisi viikko poissa.”

Joutsen toteaa, että nuorisotyötä ei ole olemassa ilman, että nuoreen tai nuoriin luodaan suhde. Tämän suhteen eteen joudutaan näkemään vaivaa. Kohtaaminen nuorisotyössä ei ole pelkästään hetkellinen tapahtuma, vaan se perustuu pitkään prosessiin nuoreen kanssa. Näin pohtiessaan hän koskettelee nuorisotyön ytimiä.

Suhteista on kysymys

Olemme tehneet eri kuntien kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan kuvauksia siitä, mistä nuorisotyössä on kysymys. Kutsumme näitä yhdessä tehtyjä kuvauksia NUPSeiksi eli nuorisotyön perussuunnitelmiksi. Niissä on tarkoitus kuvata rehellisesti, miten nuorisotyö tekee ja mitä se tavoittelee. NUPSin tehneita kuntia ovat esimerkiki Kokkola, Hämeenlinna, Kouvola, Oulu, Tornio, Lappeenranta ja Helsinki. Lisää on tulossa mukaan. Johonkin toiminta siis osuu. Eivät kunnat muuten käyttäisi siihen aikaansa.

Kun aloittelimme NUPSia ensimmäisenä kuntana Kokkolassa, jouduimme miettimään, miten nuorisotyön kokonaisuutta voisi hahmottaa. Eri menetelmiä oli paljon. Tavoitteitakin tuntui olevan joka suuntaan. Koska toiminnassa oli alun pitäen tarkoitus kuvata työntekijöiden näkemyksiä, pyysin Kokkolan kaupungin työntekijöitä pitämään päiväkirjaa kuukauden ajan siitä, mitä he työssään näkivät, mitä ajattelivat, ja millaisia ongelmia ratkaisivat.

Tutkijana tehtäväni on yrittää nähdä metsä puilta ja saada erotettua arjen kohinasta joitakin yleisempiä hahmoja. Päiväkirjoissa ei puhuttu juurikaan yksittäisestä nuoresta ja hänen päänsisäisestä maailmastaan, mutta paljon siitä, miten nuori näkyi muille ja miten hän löysi paikkansa kaveripiiristä, osana aluettaan tai mitä hän luovisi reittinsä palvelujärjestelmään.

Päiväkirjoissa pohdittiin vaikkapa sitä, miten on ” Harmi että koulun ryhmädynamiikka ja roolitus heijastuu myös nuorisotilalle. Lapsissa on ”leima” joka tuntuu määrittävän heidän asemansa myös nuopparilla. Mietin voisiko heille järjestää jotain ryhmäytymistemppuja joilla annettaisiin mahdollisuus määrittää näitä asemia uudelleen, nyt en ehdi.” Suhteita. Nuori osana porukoita, yhteisöjä, kuntaa, aluetta, maailmaa. Suhteita eri ihmisiin ja asioihin. Aina suhteita. Virisi oivallus: kukaan ammattikunta ei kuvaa työtään suhteiden tukemisena. Voisiko siitä olla nuorisotyön tavoitteiden kuvaukseksi?


Elämä muodostuu suhteista

Työyhteisö Kokkolassa hyväksyi ajatuksen suhteista nuorisotyön ytimenä. Lopulta yhteisten keskustelujen kautta päädyimme siihen, että nuorisotyössä olennaisia suhteita on kuusi.

  • Nuorten suhde toisiin nuoriin: tuetaan nuorten kuulumista ryhmiin ja vahvistetaan kaverisuhteita.
  • Nuorten suhde turvallisiin aikuisiin: nuorisotyö itsessään luo nuoreen suhteen, mutta vahvistaa myös nuorten suhteita vaikkapa vanhempiin tai opettajiin.
  • Nuorten suhde palveluihin: Nuorisotyö tuntee ammatilliset rajansa ja ohjaa tarvittaessa nuoria toisiin palveluihin. Erityisesti tuetaan koulutus-ja työelämäsuhteita.
  • Nuorten suhde alueeseen ja lähiympäristöön: nuorille tarjotaan alueellisia lähipalveluita ja aluetta pyritään rakentamaan nuorisoystävällisemmäksi.
  • Nuorten suhde päätöksentekoon ja yhteiskuntaan: nuorisotyö rakentaa menetelmiä, joiden avulla nuoret voivat vaikuttaa oman kuntansa asioihin.
  • Nuorten suhde maailmaan ja ympäristöön: nuorisotyö vahvistaa nuorten identiteettiä vahvistaa heidän identiteettiään paitsi Suomen, myös maailman ja luonnon jäsenenä.

Tässä se oli: rakennelma, jonka avulla voisi vastata kysymykseen, mitä muuta nuorisotyö on kuin bilistä ja pingistä. Se on suhteiden tukemista nuoren elämän eri osa-alueilla. Ajatuksena siis oli, että nuorisotyö kunnassa voidaan kuvata eri suhteiden tukemisen kokonaisuutena.

Tämä mahdollisti myös eri nuorisotyön muotojen kuvauksen. Alueellisessa nuorisotyössä tärkeitä ovat esimerkiksi ryhmäsuhteiden ja nuorten alueellisten kytkösten tukeminen. Etsivässä nuorisotyössä taas vahvistetaan nuoren suhdetta palvelujärjestelmään auttamalla nuorta löytämään itselleen sopiva koulutuspaikka tai tukemalla hänen suhteitaan opettajiin. Näin saatiin kuvattua eri työmuotojen välisiä eroja. Mutta samalla se muistutti siitä, että kaikki nuorisotyö tukee nuoren suhteita johonkin.

Koko touhu lähti työntekijöiden päiväkirjoista. Siksi se oli ja on käytännöllistä. En ole varma, kannattiko tätä kuvausta kutsua suhdeteoriaksi. Näin kuitenkin teimme. Teoria on pelottava sana. Tämän teorian takana oleva suuri salaisuus taitaa silti olla se, ettei sen takana ole nuorisotyöntekijöille suurta salaisuutta. Pikemminkin siinä on vähän yksityiskohtaisemmin kuvattu se nuorisotyön peruslähtökohta, että nuorisotyössä nuorta tuetaan hänen sosiaalisessa ympäristössään. Eikä sosiaalista ympäristöä ole ilman ihmisten ja asioiden välisiä suhteita.

Vähän juhlavasti voidaan sanoa, että ihmisyydessä on kysymys siitä, että kiinnitymme lukemattomin säkein toisiin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Jos haluamme edistää ihmisyyttä, tarvitaan työtä sen eteen, että jokaisella nuorella on oikeus nauttia näistä suhteista.

Tomi Kiilakoski
Vastaava tutkija, FT, Nuorisotutkimusseura

Artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 1/2022.

Jaa