Esa LinnaVuosi 2022 on ollut Euroopan nuorison teemavuosi, jolla tunnustetaan Euroopan nuorison merkitystä paremman tulevaisuuden luomisessa. Vuoden aikana eduskuntaan on perustettu kansanedustaja Inka Hopsun johdolla Nuorten osallisuus ja 2250 -ryhmä, jonka tarkoituksena on edistää nuorten ottamista mukaan päätöksentekoon, konfliktien ratkaisemiseen ja turvallisten yhteiskuntien rakentamiseen. Ryhmässä on jäseniä eri puolueista.
Inka Hopsulla on itsellään monipuolinen tausta niin opettajan tehtävistä, seurakunnasta kuin järjestötyöstä.
”Olen ollut partiolainen pienestä pitäen, aikuisempana vastasin mm. kansainvälisestä yhteistyöstä Suomen Partiolaisten hallituksessa, edustin maailmalla Suomea. Itse asiassa nuoret, rauha ja turvallisuus -teema oli jo silloin partiokaveriporukan kanssa työn alla. Maailman partiojärjestön avulla vaikutimme YK:n päätöslauselman syntyyn”, Hopsu kertoo. Politiikka ei vielä kuulunut nuoren Inkan elämään.
”Olin ensin kirkkovaltuustossa 12 vuotta. Lähdin kirkkovaltuustoon ehdolle nimenomaan nuorten osallisuus -profiililla. Sitten kun lähdin mukaan kuntapolitiikkaan, totesin etten millään pientenlasten äitinä voinut toimia kaikilla foorumeilla yhtä aikaa.”
Koulutukseltaan Inka Hopsu on kasvatustieteen maisteri ja luokanopettaja. Opettajan uraa hänellä on takana yli 10 vuotta, jonka aikana hän toimi esimerkiksi erityisopettajan tai maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettajana.
Nuorten osallisuutta voi edistää nuorisovaltuustoissa, kouluissa ja teemaryhmissä
Nuorten osallisuutta ei tehdä vain yhdellä tavalla, vaan eri tilanteisiin soveltuvat erilaiset mallit.
”Kuntapoliitikkona olen pitänyt tärkeänä asiana, että meillä on toimiva nuorisovaltuusto ja sillä myös riittävät resurssit”, Hopsu vakuuttaa kysyttäessä nuorisovaltuustoista nuorten osallisuuden välineinä.
”Päätöksenteossa meillä Espoossa on hyvä malli, jossa jokaisessa lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa nuorten edustajat ovat läsnä kokouksissa. He pääsevät näin seuraamaan arjen päätöksentekoa ja heillä on myös puheoikeus. Ja fiksuja näkökumia useimmiten nostavatkin.”
Nuorisovaltuustoissa on kuitenkin edelleen parannettavaa ja kehitettävää. Haasteita on ollut esimerkiksi nuorten kesken, kun osan käytös on koettu rasistiseksi.
”Nuorisovaltuustojen vaalit eivät myöskään tavoita kaikkia nuoria. Siinä on paljon tehtävää, että nuoret paitsi lähtisivät laajasti ehdokkaiksi, mutta myös äänestäisivät. Olisi hienoa, että saataisiin mukaan eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia nuoria, mukaan pitäisi saada lukiolaisten lisäksi myös amiksia ja yläluokkia. Koulujen oppilaskuntatoimintakin olisi hienoa saada toimimaan aktiivisesti kaikissa kouluissa. Kouluympäristössä ovat usein ne lähimmät asiat, joihin nuoret voivat vaikuttaa. Osallisuusryhmiä voi perustaa myös teemoittain, jos sellaiseen on tarvetta.”
Nuoret mukaan varhain
Nuorten ottaminen varhain mukaan kuulemisiin ja päätöksentekoon on Inka Hopsun mukaan tie hyvään osallisuuteen ja nuorten vaikuttavuuteen.
”Esimerkiksi kun joukkoliikenteen reittejä suunnitellaan tai sitä, miten nuorisotilat sijoittuvat tai mitä toimintoja tiloista löytyy, olisi alueen nuorille tärkeää saada mahdollisuus osallistua ja kertoa näkemyksensä.”
Nuoret eivät välttämättä seuraa samoja kanavia kuin millä kaupunki tai julkiset organisaatiot ovat tottuneet ilmoittamaan. ”Hyviä tuloksia nuorten tavoittamiseen on tullut esimerkiksi sosiaalisen median nuorille kohdennetuista tai ainakin heidän kanavillaan jaetuista kyselyistä.”
”Hienoja malleja on myös osallistavasta budjetoinnista, jossa on ollut nimenomaan nuorille mahdollisuus pohtia oman alueensa kehittämistä ja heille suunnattua toimintaa. Tällainen malli on ollut esimerkiksi Espoossa käytössä nimellä ManiMiitti.”
Nuorten osallisuus ja 2250 -ryhmässä puolueet tekevät yhteistyötä
Suomi on ainoa maa, joka on saanut valmiiksi toimintaohjelman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” toteuttamiseksi. Suomen 2250-verkosto on ollut aktiivisena kumppanina toimintaohjelman rakentamisessa.
Ryhmä pyrkii Hopsun mukaan katsomaan kauaskantoisesti ja myös Suomen ulkopuolelle: globaalia nuorten osallisuutta, heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia ympäri maailmaa ja roolia rauhan ylläpitämisessä ja saavuttamisessa.
Suomeen tulee pakolaisia, jolloin on hyvä, että täällä ymmärretään perheiden ja nuorten elämäntilanteita lähtömaissa. Hopsu muistuttaa, että ”monilla pakolaisilla ei ole välttämättä luottamusta politiikkaan tai poliitikkoihin, johtuen esimerkiksi lähtömaan toimimattomasta demokratiasta tai korruptiosta. Osa on elänyt diktatuurin tyyppisissä oloissa ilman sananvapautta tai toimivaa oikeuslaitosta.”
”Kokosimme eri puolueiden kansanedustajista koostuvan ryhmän, koska oli mielestämme tärkeää, että tieto päätöslauselmasta ja nuorten roolin tärkeydestä leviää, ja Suomen rooli ja toiminta teeman parissa entisestään vahvistuu. Me edustajat voimme olla myös lähettiläinä, kun päätöslauselmasta kerrotaan kansainvälisille vieraille.”
Vastinpari järjestöille
Nuorten osallisuus ja 2250 -ryhmällä on mielellään mukana myös järjestöyhteistyössä.
”Olemme myös eräänlainen vastinpari ja yhteistyötaho järjestöille kuten mm. Allianssi, CMI, NMKY ja Kirkon ulkomaanapu, silloin kun järjestöt sitä toivovat”.
Euroopan nuorison teemavuonna on tunnustettu Euroopan nuorison merkitystä vihreämmän, osallistavamman ja digitaalisemman tulevaisuuden luomisessa. Kuinka Inka Hopsu näkee esimerkiksi nuorten digitaalisen tulevaisuuden?
”Nuorilla on paremmat digitaidot kuin meillä keski-ikäisillä, tai ylipäätään sukupolvilla, jotka eivät ole käyttäneet kännyköitä ja tietokonetta nuoruudessaan. Digitaidot ja pääsy verkkoon ja laitteille on kuitenkin hyvin jakaantunutta, etenkin maailmanlaajuisesti osa nuorista tippuu kelkasta. Suomessa olemme pyrkineet tasoittamaan tietä mm. maksuttomalla toisella asteella, jotta varallisuudesta ei tulisi se tekijä, joka vaikuttaisi digitaitoihin ja osallisuuteen. Euroopassa on myös parannettu verkkoyhteyksiä alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kehittyvissä maissa tätä työtä riittää vielä paljon.”
”Afrikassa alle 25-vuotiaita nuoria on noin 60 % väestöstä. Isoja kysymyksiä ovat heidän mahdollisuutensa päästä opintoihin tai työllistyä. Siinä on digitaalisaatiolla paljon mahdollisuuksia. Kehitystyössä ja mm. UNESCOn johdolla on pyritty kehittämään ja tarjoamaan etä- ja mobiiliopetusta alueilla, joissa opetusta on muuten vaikea saavuttaa tai opetuksen laatua vaikea kehittää. Suomesta on tällä tavalla ”viety” suomalaisia oppimääriä, osaamista ja materiaaleja. Aiemmat kansainväliset opinnot helpottavat työllistymistä kotimaassa, mutta myös esimerkiksi pakolaisleirissä asuville nuorille ne voivat turvata pääsyn työelämään leirin ulkopuolella tai jopa kansainvälisesti. Kun nuoret liikkuvat maasta ja maanosasta toiseen, olisi tärkeää, että heidän opintonsa ja osaamisensa tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin.”
Nuoret vaativat tekemään enemmän
Suomessa on nähty, kuinka yhteiskunnan vakaus on paljon sidoksissa myös siihen, että kansalaiset pääsevät osallistumaan järjestötoimintaan, päätöksentekoon ja rehellisiin vaaleihin. Tämän pitäisi tarkoittaa myös sitä, että haluaisimme saada maahan muuttaneet nuoret mukaan entistä enemmän.
”On maailmalla harvinaista, kuinka nuoria poliitikkoja meillä Suomessa on. Suomessa otamme myös kansalaisyhteiskunnan ja nuorisojärjestöt hyvin mukaan. Tätä mallia on hyvä jakaa”, Inka Hopsu pohtii.
Miltä vihreämpi, osallistavampi ja digitaalisempi tulevaisuus näyttää nuorten sanoin kansanedustajille?
”Nuoret vaativat meitä tekemään enemmän. He ovat sanoneet suoraan, että he elävät täällä meidän jälkeemme ja tämän vuoksi he vaativat tekemään päätöksiä –nyt kun niitä voidaan vielä tehdä. He ovat todella huolissaan luontokadosta ja ilmastokriisistä. Toivottavasti kaikki kuulevat tämän viestin.”
Nuorisotyön osaamisen tarpeet
Lehden (nro 3/2022) teemana oli ”nuorisotyön osaamisen tarpeet” – mitä ne voisivat olla Inka Hopsun mielestä?
”Kyllä nuorisotyössä on meillä vahvaa ja hyvää osaamista. Erityisryhmien kuten vammaiset nuoret, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, yksin tulleet pakolaisnuoret voivat kuitenkin olla haastavampia kohdattavia. Siinä tarvitaan osaamista ja verkostojen tuntemista”, Hopsu miettii aluksi ja jatkaa:
”Rakenteellisesti taas, kun ajatellaan, niin lastensuojelulain toimivuutta olemme seuranneet eduskunnassakin. Olemme nähneet, että lastensuojelulaissa on yhä isoja uudistuksen tarpeita. Lasten ja perheiden saaminen ennaltaehkäisevän tuen piirin on erityisen tärkeää, koska huostaanottojen ja sijoitusten määrä on kasvanut merkittävästi. Yhtenä ryhmänä tilastoissa nousevat nepsy-oireiset lapset ja nuoret sekä heidän perheet, joita ei olla voitu tukea tarpeeksi. Esimerkiksi kouluissa ryhmäkokojen kasvaessa ja inkluusion lisääntyessä apua tai osaamista ei ole riittänyt.
“Monen lapsen ja nuoren kouluun meno on alkanut takkuilla, eivätkä vanhemmat ole heitä sinne saaneet – vanhempien voimavarat ilman riittävää tukea ovat loppuneet ja he ovat uupuneet. Tämän ketjun loppuseurauksena on liian usein huostaanotto ja sijoitus, kun tukitoimia olisi pitänyt saada jo paljon varhaisemmin. Näkisinkin, että oppilashuollolla olisi tässä paljon tehtävää myös nuorisotyöllä ja koulunuorisotyöllä olisi annettavaa esimerkiksi ryhmäytymisessä ja kiusaamisen lopettamisessa”, Inka Hopsu vinkkaa lopuksi.
Kuvat: Salla Merikukka
Julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 3/2022.
Nuorisotyö
