Opiskelijalähtöinen viestintä vahvistaa nuorten hyvinvointia ja osallisuutta  

”Nuorten yksinäisyys, ulkopuolisuuden kokemukset ja heikentynyt tulevaisuususko ovat nousseet viime vuosina esiin niin koulumaailmassa kuin nuorisotyön kentällä. Keskustelu painottuu usein suuriin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, vaikka nuoren elämään vaikuttavat myös pienet arjen rakenteet. Yksi niistä on viestintä. Tiedonkulku, nuoren kohtaaminen ja miten hän kokee tulevansa kuulluksi vaikuttavat siihen, kokeeko nuori osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.”

Näin alkoi yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Pia Kainulaisen kypsyysnäyte, mutta mistä on kyse?  

Lukuvuosittain noin 500 eri-ikäistä nuorta ja aikuista opiskelee Jyväskylän kristillisessä opistossa (JKO). Jyväskylän Kuokkalan kaupunginosassa sijaitseva kansanopisto on tunnettu runsaista opiskeluvaihtoehdoista ja kansainvälisestä ilmeestä. Vähemmän tunnettua on JKO:n monipuolinen opiskelijatoiminta ja osallisuus, joka on näkynyt opiskelijakunnan hallituksessa, tutortoiminnassa sekä 2023 aloittaneessa UNESCO-lähettilästyössä.

Pienryhmä kehittää ja luo uutta

Riittääkö innokkaita opiskelija-aktiiveja kaikkiin toimintoihin ja miten viestintä toimii eri toimijoiden välillä? Millaisista arjen pienistä rakenteista muodostuu tehokas viestintä? Kysymyksiin lähtivät etsimään vastauksia kolme yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijaa. Eetu Aalto, Mari Aholainen ja Pia Kainulainen saivat toukokuussa valmiiksi opinnäytetyön otsikolla: Osallisuutta vahvistava viestintä. JKO:n opiskelijatoimijat mukana vaikuttamassa. Opinnäytetyön tuotokset ovat monistettavissa myös muihin osallisuutta vahvistaviin organisaatioihin.

Lähtöidea omista havainnoista ja opiskelijapalautteista

”Opparimme tai kuten Humakissa sanotaan, kehittämistyömme idea syntyi meidän tekijöiden omista havainnoistamme JKO:lla. Meidän harjoitteluiden ja työelämäkokemuksen kautta nousi esiin, että viestintä opiskelijatoimijoiden välillä oli paikoin hajanaista ja epäselvää. Tieto ei aina tavoittanut kaikkia, eikä ollut selkeää, missä kanavissa asioista viestitään tai kuka niistä vastaa. Tämä saattoi johtaa tilanteisiin, joissa osa opiskelijoista jäi toiminnan ulkopuolelle”, kertaa lähtötilannetta Pia Kainulainen. Kainulainen teki opintoihin liittyvän harjoittelun JKO:lla. Kainulaisen opiskelijakaveri ja koulunkäynninohjaajana JKO:lla työskentelevä Mari Ahonen pohtii, että aihe oli ajankohtainen, sillä nuorten hyvinvoinnissa on havaittu viime vuosina haasteita. ”Erityisesti tulevaisuususkon heikkeneminen, ulkopuolisuuden kokemukset ja yksinäisyys ovat herättäneet suurta huolta. Tutkimusten mukaan yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omaan arkeen vahvistavat nuorten merkityksellisyyden tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen.” 

JKO:n opiskelijat osallisina

”Opinnäytetyön prosessi kesti kokonaisuudessaan tammikuun 2026 alusta noin toukokuun puoliväliin asti. Oli hyvä, että kaikki kolme kehittämistyön kirjoittajaa olivat tutustuneet JKO:n toimintaan joko työn, tai harjoittelujaksojen kautta. Tämä lisäsi yhteistä ymmärrystä kyseisestä organisaatiosta. Lisäksi yhteisen sävelen löytämistä opinnäytetyön osalta helpotti se, että olimme tehneet muitakin tehtäviä yhteisöpedagogiopintojen aikana. Koimme, että nuoriso- ja järjestötyössä viestintä nähdään myös yhtenä ammattitaidon ydinalueena”, taustoittaa Kainulaisen ja Ahosen opiskelijakollega Eetu Aalto ja jatkaa, että opinnäytetyön ytimessä oli viestinnän parantaminen opiskelijatoimijoiden kesken. ”Työn aikana kehitettiin kolmea eri menetelmää käyttäen, miten viestinnästä tehdään opiskelijalähtöisempää. Opiskelijoilta kysyttiin sekä kyselyjen että haastattelun kautta heidän kokemuksistaan viestinnästä. Lisäksi heiltä kysyttiin heidän näkemyksistään itselle parhaimmista viestinnän tavoista. Haluttiin myös selvittää heille mieluisat viestinnän kanavat. Kävi ilmi, että viestinnässä oli erilaisia puutteita ja näihin lähdettiin miettimään ratkaisuja. Opiskelijoilta saatiin myös kiitosta siitä, että heidät oli otettu mukaan kehittämisprosessiin”, kertoo kesäkuussa yhteisöpedagogiksi (AMK) valmistunut Aalto.

Viestintäsuunnitelma ja vuosikalenteri malliksi myös muille

Myös kesäkuussa yhteisöpedagogiksi (AMK) valmistunut Ahonen pohtii, että opinnäytetyön tulosten mukaan viestinnän kehittämiselle oli selkeä tarve. ”Opiskelijat kokivat tärkeäksi erityisesti selkeät viestintäkanavat, ajantasaisen tiedonsaannin sekä avoimen ja turvallisen ilmapiirin. Suosituimmiksi viestintäkanaviksi nousivat WhatsApp, Wilma, Instagram ja kasvokkain viestintä. Kehittämistyön tuotoksina laadittiin viestintäsuunnitelma sekä vuosikalenteripohja, joiden avulla viestintää voidaan suunnitella ja selkeyttää jatkossa. Alustavien kokemusten perusteella nämä uudistukset koettiin toimiviksi, ja osa opiskelijoista havaitsi jo parannuksia tiedon saamisessa ajoissa.” Syksyllä yhteisöpedagogiksi (AMK) valmistuva Kainulainen vahvistaa, että työn tuloksena syntyneet viestintäsuunnitelma ja vuosikalenteri selkeyttävät rooleja, vastuita ja viestinnän käytäntöjä opiskelijatoiminnassa. ”Tuotoksissa on huomioitu myös monikulttuurinen oppimisympäristö sekä erilaiset tuen tarpeet. Lisäksi käyttöön otettiin yhteinen ilmoitustaulu, joka kokoaa keskeisen tiedon yhteen paikkaan kaikkien opiskelijoiden saataville.”  

Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin lehtori, joka toimii nuorisoalan järjestöille suunnatun digitaalisen tiedontuotantopalvelu Järjestimen viestijänä.
Kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä, jos ei toisin mainita.