Ryhmä nuoria ja ohjaaja istuvat pöydän äärellä ja tutkivat yhdessä papereita valoisassa tilassa.

Pakoon rahahuolista! Nuorille taloustaitoja pakopelillä

Raha, budjetointi, laskut, säästäminen. Monen nuoren mielestä kuivia, kenties vaikeitakin asioita. Taloustaitoja voi oppia myös pelaamalla. WorryEscape-hankkeessa kehitetty talouspakopeli haastaa nuoret ratkomaan arjen rahapulmia ja löytämään keinoja hallita omaa taloutta – yhdessä ja leikillisesti. Pelillisyyden avulla talousosaamisen oppimisesta on tehty hauskaa ja helposti lähestyttävää, mutta nuoren arkeen tiukasti sidottua.

WorryEscape-talouspakopelissä pelaajat laativat yhdessä pelihahmo-Kainolle taloussuunnitelman (Kuva: Harri Korkiakoski, Laurea-ammattikorkeakoulu 2025).

Talousosaamista itsenäistyville nuorille

Kuluttajien talousosaaminen on ajankohtainen aihe: inflaatio on nostanut kuluttajahintoja, mikä näkyy muun muassa ruoan ja asumisen kallistumisena. Myös digitalisaation tuomat muutokset, kuten verkko-ostamisen ja mobiilipalveluiden yleistyminen, sekä toisaalta lisääntyneet huijaukset haastavat kuluttajaa talousasioiden viidakossa.

Itsenäistymisen kynnyksellä olevat nuoret ovat monen uuden asian edessä. Yksi tärkeä ja moneen asiaan vaikuttava taito on kuluttaja- ja talousosaaminen. Ensimmäiseen omaan kotiin muuttavan nuoren on tärkeää ymmärtää, mistä omat tulot koostuvat ja mitä pakollisia, kiinteitä menoja hänellä on maksettavanaan. Nuoren on hyvä osata pohtia omaa kuluttamistaan sekä valintojaan ja niiden vaikutuksia lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Käytännössä talousosaaminen on hyvinkin arkisia asioita, kuten oman talouden suunnittelua, ennakointia ja seuraamista, laskujen maksamista sekä säästämistä. Näiden lisäksi talousosaamiseen katsotaan kuuluvaksi kyky tehdä ostoksia ja hankintoja, medialukutaito sekä ympäristöosaaminen. Talousosaaminen onkin yhdistelmä tietämystä ja konkreettisia taitoja sekä asenteita ja käyttäytymistä.

Kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteena on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuonna 2030. Käytännössä kyse on siitä, että jokainen ymmärtää talousosaamisen merkityksen omassa elämässään ja löytää keinot tehdä hyviä päätöksiä rahankäytössään ja taloudenpidossaan. Oikeusministeriön vuonna 2024 julkaiseman selvityksen mukaan nuorten, erityisesti naisten, talousosaaminen on melko hyvällä tasolla. Kansallinen lähtötilatutkimus vuodelta 2023 kuitenkin paljastaa, että kokonaisuutena nuorten osaaminen jää aikuisväestön tasosta jälkeen. Talousosaamista vahvistaa oma ja vanhempien korkea koulutustaso, mikä näkyy myös parempina digitaalisina taloustaitoina. Nuoret oppivat talousasioita perheen lisäksi koulussa sekä vapaa-ajalla kaveripiirinsä ja sosiaalisen median kautta. Henkilökohtainen neuvonta, avoin rahapuhe ja konkreettiset tosielämän esimerkit edistävät myös talousasioiden oppimista ja omaksumista.

Pakopelissä uppoudutaan arjen talousasioihin

Pakopelit ovat ryhmäpelejä, joissa joukko pelaajia ratkoo ongelmanratkaisutehtäviä. Pakopelin nimi tulee siitä, että yleensä pelin tavoitteena on paeta pelitilasta. Kaikki pakopelit eivät kuitenkaan sisällä pakenemista tai pako on lähinnä symbolinen. Pakopelin sijaan voisikin käyttää laajempaa käsitettä tosielämän seikkailupeli. Tosielämän pakopeli on ryhmäpeli, jossa pelaajat vaikuttavat ympäristöönsä omana itsenään. Pakopeleille on ominaista niiden aikarajallisuus, tiukasti rajattu pelitila, vahva teema ja juoni, sekä yhteistyöhenki. Kaupalliset pakopelit ovat alun perin kehittyneet kaupallisen viihteen kentällä ja ne on tehty palvelemaan kaupallisia tavoitteita. Kuitenkin myös monet voittoa tavoittelemattomat organisaatiot järjestävät pakopelejä.

Nuorten talousosaamisen vahvistamiseksi on WorryEscape-hankkeessa kehitetty talouspakopeli, jossa pelaajat pääsevät pohtimaan arjen taloustilanteita. Pelissä pelaajat laativat yhdessä opiskelija-Kainolle taloussuunnitelman. Kaino on elänyt yli varojensa, ja rahat ovat kuluneet shoppailuun ja ruokakuljetuksiin. Ellei tilannetta saada hallintaan, Kainon on palattava takaisin asumaan vanhempiensa luo. Talouspakopeli rakentuu realistisista arjen kulutustilanteista yhdistettynä pakopelimäisiin pelielementteihin. Teemoina pelissä on muun muassa budjetti, tulot ja menot, hintavertailut, sopimusten lukutaito, maksumuistutukset ja omien valintojen vaikutukset. Talouspakopeli eroaa perinteisestä pakohuoneesta siinä, että peli on tulostettava ja pelialueena toimii pöytäryhmä – peliä voi pelata lähes missä tahansa.

Hankkeessa pelin pääkohderyhmänä ovat kotitalousopettaja- ja sosionomiopiskelijat, jotka osallistuivat koko hankkeen ajan pelin kehittämiseen, testaukseen ja levittämiseen. Pelin kehitys- ja testauskierroksia tehtiin hankkeen aikana useita (kuva 2). Opiskelijatestausten kautta saatiin tärkeää tietoa siitä, miten peli toimii käytännössä ja millaisia ajatuksia talousosaaminen ja pelin tehtävät ja teemat herättävät nuorissa aikuisissa. Palautteiden pohjalta syntyi myös uusia ideoita pelin sisällön, visuaalisuuden ja toteutuksen kehittämiseen. Marraskuussa 2025 peli julkaistiin avoimesti muun muassa Kilpailu- ja kuluttajaviraston KKV Kampuksella. Valmista peliä levitetään korkeakoulujen kautta sekä nuorisotyöhön sosionomien että peruskouluihin eri oppiaineiden opettajien avulla, jolloin voidaan tavoittaa mahdollisimman monta nuorta ja nuorta aikuista.

WorryEscape-talouspakopelin kehityskulku ideasta valmiiksi peliksi reilussa vuodessa (kuva: Anniina Honkonen 2025).

Toiminnallisuus, leikillisyys ja yhteisöllisyys pelin vahvuuksina

Talouspakopelin testauksien ohella pelaajilta on kerätty palautetta talouspakopelin kehittämiseksi sekä käyttömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Testipelaajat ovat nähneet talouspakopelin pääsääntöisesti hyödyllisenä ja nuorten parissa laajasti hyödynnettävänä menetelmänä. Sen koetaan lisäävän nuorten tietoisuutta talousasioista, havainnollistavan arjen hallintaa ja antavan konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi laskujen maksamisesta, budjetoinnista ja elämisen kustannuksista. Pelin vahvuutena pidetään sen hauskuutta, toiminnallisuutta ja pelillistä otetta, jotka motivoivat nuoria ja pitävät mielenkiinnon yllä paremmin kuin perinteinen opetus.

Saaduissa kommenteissa esiin nousee, että peli voi toimia hyvänä keskustelunavaajana sekä tarjota nuorille tärkeitä oivalluksia ja vinkkejä talouden hallintaan. Erityisen merkitykselliseksi koetaan se, että peli voi herättää kiinnostusta säästämiseen ja budjetointiin, vahvistaa ryhmän vuorovaikutusta ja tarjota tilaisuuden toimia yhteistyössä. Useissa kommenteissa korostetaan, että peli on opettavampi ja vaikuttavampi, jos sitä seuraa yhteinen loppukeskustelu.

Testaajien mielestä peli on ollut mukava kokemus myös yhteisöllisyyden näkökulmasta eli kivaa yhdessä tekemistä, jossa eri tehtävän osia pystyy myös jakamaan pelaajien kesken. Vaikka pakopelit voivat olla pelaajille uutta, peliin on helppoa päästä mukaan. Lisäksi koettiin, että hieman kuivasta aiheesta huolimatta pelin tarina oli hyvä ja materiaalit riittävät hyvin pelaamiseen ja oikeiden vastausten löytämiseen. Pelissä koettiin yhdistyvän todellisuus ja leikillisyys.

Pelin kehittämisen ja testaamisen lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat pääsivät myös toimimaan pelinvetäjinä, kun he toteuttivat pelikertoja erilaisille nuorten ryhmille esimerkiksi yläkoulussa, lukiossa, ammattioppilaitoksessa ja nuorisotalolla syksyllä 2025. Opiskelijoiden toteuttamien ohjauskokemusten mukaan pelin ohjaajalle on tärkeää omata hyvät talousosaamiseen liittyvät taidot, jotta pelin ymmärtäminen ja ohjaaminen sujuu hyvin. Lisäksi jokaisen pelin ohjaajan on suositeltavaa pelata peli läpi itse ennen ohjausta. Pelillisyys pedagogisena välineenä toimii nuorten parissa hyvin, sillä siinä nuoret pääsevät toiminnallisuuden kautta oppimaan uusia asioita. Nuoret saattavat myös helposti kokea talousasiat tylsäksi, joten oppiminen pelin kautta voi olla hyödyllisempää.

Opiskelijoiden lisäksi peliä on testattu eri vaiheissa myös nuorisopalvelujen sekä talousneuvonnan asiantuntijoilla, jotka ovat antaneet arvokasta palautetta niin pelin sisällöistä ja toteutuksesta kuin ajatuksia pelin levittämisestä nuorisotyön puolelle. Peli on koettu hyödylliseksi työkaluksi ottaa talousasioita haltuun nuorten kanssa.

Talouspakopeli rakentuu realistisista arjen kulutustilanteista yhdistettynä pakopelimäisiin pelielementteihin (kuva: Niko Jouhkimainen, Itä-Suomen yliopisto 2025).

Peli on maksuttomasti ladattavissa

WorryEscape-talouspakopeli osoittaa, että talousasioiden oppiminen voi olla innostavaa ja toiminnallista. Kun talousasioita käsitellään pelin keinoin, oppiminen muuttuu osallistavaksi, merkitykselliseksi ja omaan arkeen helpommin yhdistettäväksi.

Talouspakopeli tarjoaa konkreettisen työkalun nuorten talouskasvatukseen niin eri kouluasteille kuin nuorisotyöhönkin. Pelin avulla opettajat ja ohjaajat voivat käsitellä rahankäyttöä, kuluttamista ja arjen hallintaa tavalla, joka puhuttelee nuoria ja konkretisoi arjen talousasioita selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Talouspakopelin avulla ollaan askeleen lähempänä kohti kansallista tavoitetta olla talousosaamisen mallimaa vuonna 2030.

Peli on vapaasti ladattavissa Kilpailu- ja Kuluttajaviraston KKV Kampuksen sivuilta. Sivustolta löytyy myös vinkkejä pelin ohjaamiseen ja keskusteluun pelin jälkeen.

TIETOLAATIKKO: Mikä WorryEscape-hanke?

WorryEscape-hankkeen tavoitteena on edistää nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien talousosaamista pelillisyyden avulla.

Hankkeessa kehitettiin talousaiheinen pakopeli, jota nuorten kanssa työskentelevät voivat hyödyntää työssään.

Hankkeen päätoteuttaja on Laurea-ammattikorkeakoulu, ja hankekumppanina toimii Itä-Suomen yliopisto.

Yhteistyökumppanina hankkeessa on Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Hanke saa rahoitusta Oikeusministeriöstä (nyk. Oikeuspalveluvirasto).

Hankeaika on 1.8.2024–31.12.2025.

Lue lisää hankkeesta: https://www.laurea.fi/hankkeet/w/worryescape/

Kirjoittajat:

Anniina Honkonen, sosionomi (YAMK), TKI-asiantuntija, projektipäällikkö WorryEscape –hankkeessa, Laurea-ammattikorkeakoulu, anniina.honkonen(at)laurea.fi

Anne Pirinen, VTM, Lehtori, asiantuntija WorryEscape-hankkeessa, Laurea-ammattikorkeakoulu, anne.pirinen(at)laurea.fi

Pauliina Pöyry, YTM, TKI-asiantuntija, asiantuntija WorryEscape-hankkeessa, Laurea-ammattikorkeakoulu, pauliina.poyry(at)laurea.fi

Lähteet:

  • Kalmi, P., Vaahtoniemi, S., Raijas, A., Ranta, M., Ruuskanen, O.-P., & Buturak, G. 2023. Suomalaisten talousosaaminen tarkastelussa. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 119 – 3/2023, 284–305. https://journal.fi/kak/article/view/135993/85713
  • Koiranen, J. 2019. Pedagogiset pakopelit opas. Helsinki: Nord Print Ab.
  • Opetushallitus. 2025. S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/s3-kuluttaja-ja-talousosaaminen-kodissa
  • Uusi Suomi. 2025. Yksi asia nostaa nyt ruoan hintaa – Ekonomistit: ”Voi tarkoittaa tiukempaa rahapolitiikkaa”. Uutinen 14.9.2025. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/55748976-e7b3-4341-9f1c-4dbb53e6f85d
  • Vesterinen, A. 2023. Pakopeli kirjastossa ja museossa. Pro gradu –tutkielma. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/175159/Vesterinen_Anni_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • Wilska, T-A., Nyrhinen, J., & Ranta, M. 2024. Selvitys nuorten talousosaamisesta. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:29. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-089-5
  • Yle. 2025. Hintojen nousu kiihtyi 2,1 prosenttiin – vain liikenne halpeni. Uutinen 3.6.2025. https://yle.fi/a/74-20165451

Jaa