Nuorisotyöteksti: Iida Kutuniva, Sara Hautamäki
Artikkelin toisen kirjoittajan Sara Hautamäen (nuoriso-ohjaaja, Rovaniemen kaupungin nuorisopalvelut) nimi puuttui Nuorisotyö-lehden 1/2023 printtiversiosta. Pahoittelut!
Harrastamisen Suomen malli Rovaniemellä (OKM/AVI) on Rovaniemen sivistyksen toimialan yhteistyöhanke, jota toteuttavat yhteistyössä kaupungin koulu-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Hankkeen tavoitteena on järjestää lasten ja nuorten toiveista lähtevää laadukasta harrastustoimintaa koulupäivien yhteyteen yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti. Pitkän aikavälin tavoitteisiin lukeutuu lasten, nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Harrastamisen Suomen mallin harrastusten sijoittuminen koulupäivien yhteyteen lisää perheen arjen sujuvuutta sekä potentiaalisesti kasvattaa perheen yhteistä aikaa. Rovaniemellä hanketta koordinoi nuorisopalvelut.
Rovaniemen malli on muodostunut valtakunnallisen Harrastamisen Suomen mallin pohjalta vuoden kestoisen pilotointivaiheen sekä varsinaisen hankekauden kautta hankkeeksi, jossa maksuttomia harrastuksia koulupäivien yhteyteen järjestetään moniammatillisena yhteistyönä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen käytännön järjestelyiden osalta merkittävässä roolissa on yhteistyö koulujen kanssa, kun taas avoin yhteistyö Aluehallintoviraston kanssa on tukenut hankkeen kehittämistyötä oikeaan suuntaan. Yhteistyön rooli Rovaniemen mallissa korostuu harrastusten järjestämisen lisäksi etenkin harrastamisen saavutettavuuden kehittämisessä sekä etsivässä harrastustoiminnassa. Artikkelissa avaamme toimintaympäristön haasteita hankkeen toteutuksen kannalta sekä kehitettyjä ratkaisumalleja.
Välimatkojen hallinta
Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki, jonka seurauksena välimatkat muodostavat osittaisen haasteen toiminnan järjestämiselle. Välimatkojen vuoksi haasteeksi nousee alueellisen tasa-arvoisuuden toteutuminen, sillä helpoiten harrastusten järjestäjiä saa keskustan alueen kouluille. Välimatkat muodostavat haasteen myös oppilaiden koulukuljetustarpeen vuoksi, sillä keskustaajaman ulkopuolella suuri osa oppilaista on koulukuljetuksen piirissä. Harrastusten sijoittaminen välittömästi koulupäivän yhteyteen on haastavaa siten, että oppilaat ehtivät myös kuljetuksiin.
Toimijoille maksetaan kilometrikorvausta matkoista kouluille, jotka sijaitsevat yli 15 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta laskettuna.
Ratkaisuiksi välimatkoista aiheutuviin haasteisiin toimijoille maksetaan kilometrikorvausta matkoista kouluille, jotka sijaitsevat yli 15 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta laskettuna. Molempiin, sekä harrastukseen että koulukuljetuksiin pääseminen pyritään ratkaisemaan välituntiryhmillä. Monella koululla yläkouluikäisten koulupäivä päättyy viimeiseen koulukuljetukseen, jonka vuoksi harrastusikkunan sijoittuminen koulupäivän keskelle mahdollistaa osallistumisen myös koulukuljetusoppilaille. Rovaniemen mallissa koulukuljetuksen piirissä oleville oppilaille pyritään tarjoamaan harrastuksen jälkeinen koulukuljetusmahdollisuus hyödyntämällä jo olemassa olevia kuljetusjärjestelyitä. Koulukuljetusjärjestelyjen avulla alakoululaisilla on mahdollista päästä myös myöhempään kuljetukseen, jolloin koulun jälkeen voi jäädä harrastamaan.
Harrastusten järjestäjien haku ja tukeminen
Pienempiä kuntia ja Rovaniemeä yhdistää se, että toimintaa järjestäviä tahoja on verrattain rajallisesti. Harrastustoiminta ostetaan ostopalveluna paikallisilta toimijoilta. Harrastuskautena 2022-2023 toimintaa järjestää 17 paikallista toimijaa, nuorisopalvelut sekä opettajat. Rovaniemen mallissa toiminnan järjestäjät hakevat alkavalle harrastuskaudelle avoimella toimijahaulla käänteisenä kilpailutuksena.
Toimijahaussa ilmoitetaan harrastusten järjestämisestä maksettava kiinteä 50€ palkkio (2022-2023), joka on sama jokaiselle toimijalle. Toiminnan järjestäjä määrittelee itse harrastusryhmän enimmäisosallistujamäärän ja ryhmän keston annetun aikaikkunan mukaan. Tällä toimintatavalla annetaan jousto- ja vaikuttamismahdollisuus harrastusryhmien toteutukseen. Harrastusten järjestäjien riittävyyttä tukee myös opettajien mahdollisuus toimia harrastusten järjestäjänä hankkeen kautta.
Ryhmään, jossa on erityisen tuen tarpeita, on mahdollista resursoida lisäohjaaja. Lisäohjaajasta maksetaan toimijalle 25€ palkkio toteutuneiden harrastuskertojen mukaan. Toimintatavalla pyrimme huolehtimaan siitä, että ohjaajalla on tarvittavat resurssit harrastuksen ohjaamiseen ja osallistujilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa.
Muita tapoja helpottaa harrastusten järjestäjänä toimimista on materiaalikorvaus ja mahdollisuus hyödyntää koululta liikuntavälineitä sekä tarvikkeita, jotka eivät kulu käytössä. Materiaalikorvausta maksetaan leivonta-, ruoanlaitto-, kädentaito- ja kuvataideharrastuksille. Harrastuskautena 2022-2023 materiaalikorvausta maksetaan jokaista osallistujaa sekä harrastuskertaa kohden 1,2€.
Harrastusresepti
Harrastukset tukevat tutkitusti ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, sillä niiden kautta on mahdollista kokea onnistumisia, yhteenkuuluvuutta, pystyvyyttä sekä kehittää monipuolisia taitoja. Hyvä ja mielekäs harrastus ehkäisee myös monia kasvun ja kehityksen tuomia haasteita. Harrastamisen Suomen mallissa pyritään tavoittamaan etsivällä harrastustoiminnalla ne lapset ja nuoret, joille harrastusta ei ole vielä löytynyt.
Rovaniemen mallissa etsivän harrastustoiminnan menetelmäksi on kehitetty moniammatillinen harrastusresepti -toimintamalli. Lasten ja nuorten parissa työtä tekevät ammattilaiset, kuten terveydenhoitajat tai kuraattorit voivat tehdä harrastusreseptin oppilaan ja huoltajan luvalla, jos kokee oppilaan hyötyvän harrastustoiminnasta ja oppilas haluaisi harrastaa. Harrastusreseptin kirjoittamisen jälkeen harrastustoiveet ja -mahdollisuudet kartoitetaan yhdessä. Osallistumisen kynnyksen madaltamiseksi ensimmäiselle harrastuskerralle on mahdollista osallistua nuoriso-ohjaajan kanssa.
Jatkuvuus ja Rovaniemen mallin vakiinnuttaminen
Rovaniemen mallin jatkuvuuden ja vakiinnuttamisen kannalta huomiota kiinnitetään yhteiseen sitoutumiseen koulujen, toimijoiden ja osallistujien kannalta. Tavoitteena on toimijoiden ja koulujen kiinnittyminen toimintaan, jotta toimintaa voidaan järjestää ja kehittää pitkäjänteisesti. Osallistujien näkökulmasta toimivia ryhmiä pyritään jatkamaan myös tulevina harrastuskausina ja harrastamisen saavutettavuutta kehitetään huomioiden fyysisen näkökulman lisäksi saavutettavuuden psykologinen sekä sosiaalinen ulottuvuus. Osallistujien sitoutumisen tärkeänä osana on myös toiminnan laadun varmistaminen. Laadun varmistamista tehdään kyselyiden muodossa, joissa kuullaan sekä osallistujia että ohjaajia. Kyselyiden pohjalta voidaan suunnitella tarpeelliseksi koettuja koulutuksia ohjaajille, täsmentää tiedottamista ja kartoittaa kehityskohteita hankkeen kannalta.
Harrastuslukujärjestysten kokoaminen on koulun, toimijoiden ja koordinaattorin yhteistyön tulosta. Koulukohtaiset harrastuslukujärjestykset suunnitellaan koulun laatimien harrastusikkunoiden sekä oppilaiden ja harrastusten järjestäjien toiveiden pohjalta. Yhteistyön merkitys korostuu, jotta paletti saadaan toimivaksi kaikille osapuolille ja ennen kaikkea oppilaille. Toimivuuden takaa suunnitelmallisuus, hyvä viestintäyhteys ja yhteiseen toimintakulttuuriin sitoutuminen.
Artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 1/2023.
Esa Linna
