NuorisotyöEtelässä talvehtiminen on yleinen ilmiö monien eläinlajien, myös ihmisten, keskuudessa. Suuntaus on tullut yhä suositummaksi viime vuosikymmeninä. Jatkuuko toiminta tulevaisuudessa samankaltaisena vai muuttaako ihminen pysyvästi asumaan etelän lämpöön ja valoon? Kuinka käy yhdistystoiminnan?
Jouluna valmistunut yhteisöpedagogi (AMK) Mareena Kuitunen teki viimeisen kehittävän harjoittelunsa Associação Finlandesa no Algarve -järjestössä eteläisessä Portugalissa. ”Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä jäsenille kokouksia, tiedotustilaisuuksia, matkoja ja jäsenten yhdessäoloon ja vapaa-aikaan liittyviä aktiviteetteja sekä antaa käytännön tietoa jokapäiväiseen elämään.”
Digitalisaatio vahvistaa muuttoliikettä
”On monia syitä, miksi ihmiset valitsevat talven etelässä. Joillekin on kyse vain paeta kovasta talvisäästä ja nauttia lämpimämmistä ja aurinkoisesta ilmastosta. Toiset talvehtivat etelässä terveydellisistä syistä. Lisäksi monet eläkeläiset haluavat viettää talvensa etelässä hyödyntäen alhaisempia elinkustannuksia ja rentoa elämäntapaa. Syystä riippumatta, talvehtimisesta etelässä on tullut suosittua monien ihmisten keskuudessa ympäri maailmaa. Uutta talvehtimisessa on, että digitalisaation myötä etätyöt mahdollistavat koko vuotisen talvehtimisen eli ihmiset asuvat yhä pidempiä aikoja ulkomailla. Kehittynyt globalisaatio kielitaitoineen suosii tällaista suuntausta. Nämä seikat tulivat ilmi myös Minna Pirin pro gradu -työssä”, kertoo Kuitunen.
Järjestön ydin on vapaaehtoiset
”Toimintaympäristö harjoittelupaikassani Algarven Suomi-Seurassa on mielestäni vaativa. Olenhan aivan oudossa ympäristössä. Kulttuuri ja kieli ovat vieraat. En ymmärrä sanaakaan paikallista kieltä, mutta osaan sanoa kiitos, obrigado. Asioiden virallinen hoitaminen ei onnistu ja tarvitsen siihen epävirallista apua. Onneksi yhdistys toimii vapaaehtoisten voimin ja pidempään maassa asuneet auttavat. Tai auttoivat aluksi. Tästä esimerkkinä pomoni lähettämä viesti: ”Onnistuuko meiltä joululaulukirkon varaaminen vai tarvitaanko apuja?” Ei aavistustakaan kuka on tulossa laulamaan ja missä on kirkko. Ja miljoona muuta asiaa, joita asian tiimoilta on sitten järjestettävänä”, muistelee Kuitunen harjoittelunsa ensihetkiä lokakuulta. Lopulta kaikki sujui hyvin ja joulukirkkokin järjestyi.
Perehdytys paikalliseen ja yhdistyksen yhteiseen kulttuuriin
”Kuljin ensimmäisen viikon hallituksen jäsenten mukana eri tapahtumissa. Hieman ihmettelin, kun minut esiteltiin vain etunimellä. Olin tästä jopa innoissani, koska inhoan titteleitä ja sitä, miten kerrotaan koko suvun tai työpaikan tekemiset ja itse henkilö jää sivuseikaksi. Kukaan ei siis tiennyt, että juuri minä olin seuran uusi toiminnanjohtaja. Pääsin hyvin mukaan aktiviteetteihin ja keskustelemaan mitä ihmeellisimmistä tarinoista. Algarven suomalaisilla oli sanaton sopimus esittäytymiskäytännöstä. Kun uusi henkilö esittäytyy, ei ole soveliasta kysyä titteliä, arvoasemaa tai edes entistä työnantajaa”, tiivistää Kuitunen tapakulttuuria suomalaisten keskuudessa.
Järjestökehittäminen tärkeää myös maailmalla
”Järjestötoiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä yhdessä tekemistä ja kasvamista, kertoo Anu Järvensivu blogissaan. Yhtä projektia tehdään yhdellä porukalla ja toista toisella. Harjoittelussani pohdin, että tarvitseeko tämän yhdistyksen kehittyä ja mitä se tarkoittaa. Asiakaskunta on iäkästä ja heillä on omanlainen toimintakulttuuri. Yhdistys on perustettu auttamaan ja neuvomaan, joten pitääkö vanhan ihmisen, joka haluaa nauttia eläkepäivistään, oppia ja kehittyä jatkuvasti? Mielestäni ei. Yhdistyksen tulisi tarjota mahdollisimman helposti saavutettavaa tietoa. Mutta se, millä tavalla yhdistys kerää tietoa voi muuttua ja sen tulisikin kehittyä”, jatkaa Kuitunen pohdintaansa.
Eteläinen Eurooppa on suosittu matkakohde
Kahden viikon jälkeen Bernard myrsky saavutti Portugalin rannikon. Kuitusen leppoisa etelän harjoittelu sai uudet kasvot. ”Tuuli ulvoi yöt ja parvekkeeni alla oleva rakennustyömaa kolinoineen sai pelkäämään nosturin kaatumista hetkenä minä hyvänsä. Eikä yöunia yhtään helpottanut ziljoona uutta asiaa, joista yhtäkkiä olin vastuussa. Puutuneiksi pökkelöiksi muuttuneet jalkani, joilla olin kipittänyt pitkin mukulakatuja ja loppumattomia portaita selkäreppu painona, oli myös haaste. On eri asia käydä lomailemassa aurinkorannoilla kuin muuttaa pidemmäksi aikaa tai pysyvästi. Pidempi asuminen toisessa maassa voi olla suorastaan shokki, koska materiaalin vähyyden huomaa vasta kun sitä ei ole. Sitä havahtuu omaan ulkomaalaisuuteensa: vieras kieli ja oudot toimintatavat. Usein muuttoon liittyy myös muutos elämänvaiheessa, kuten eläkkeelle siirtyminen. Tässä sopeutumisessa auttaa Algarven Suomi-Seura ja minä. Minä, joka itsekin olin vain käymässä.”
Lisätietoa:
Associação Finlandesa no Algarve – Algarven Suomi-Seura. https://algarvensuomiseura.fi/.
Järjestödigi 2022. Järjestödigikartoitus, TIEKE ry. https://www.jarjestodigi.fi/tulokset/2022/.
Teksti: Mareena Kuitunen, yhteisöpedagogi (AMK) ja Maarit Honkonen-Seppälä, Humak, lehtori.
Kuvat: Mareena Kuitunen
Esa Linna
