Kannettava tietokone jossa Järjestin-esitys näytöllä

Tiedon keruu ja tilastointi ennakoinnin ja vaikuttamistyön pohjaksi

Toukokuun puolessavälissä Allianssi starttasi vaikuttamistyönsä tuleviin kunta- ja aluevaaleihin. Silloin julkaistun Allianssin ja Kuntaliiton kuntapäättäjätutkimuksen mukaan lähes jokainen päättäjä koki, että nuorten kohtaaminen on olennainen osa heidän työtään. Samassa tutkimuksessa vastanneista kuntapäättäjistä peräti 44 prosentti koki, etteivät he saa tarpeeksi tietoa nuorista heitä koskevan päätöksenteon tueksi.

Järjestöt voivat käyttää Järjestimen käytön tuloksia esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön harrastustoiminnan valtionrahoitushakemuksen ja -selvityksen sisältöön. Kuva: Niina Autiomäki

Ei vielä vuosirenkaita

Tutkimus- ja vaikuttamistyötä on tehty monella sektorilla. ”Niin meillä Allianssissa kuin koko nuorisoalalla kehitetään ja pähkitään koko ajan relevantin tiedon saamista päätöksenteon ja tulevaisuuden ennakoinnin tueksi. Sekä koko nuorisoalalla että meillä Allianssissa on asiassa vielä tehtävää”, kertoo Allianssin järjestöpäällikkö Mimmi Mäkinen-Kokkonen ja jatkaa, että tottahan meillä nuorisoalalla hyödynnetään paljon alan ulkopuolen tietoja myös, kuten vaikka nuoriin liittyvää tutkimusta. ”Mutta jos verrataan yleisesti nuorisoalaa, esimerkiksi vaikka johonkin ei-ihmisalaan, niin tiedolla johtaminen ei meillä saa samanlaisia vuosirenkaita vielä osakseen, mutta hyvässä vauhdissa tässä ollaan. Esimerkkinä voidaan nostaa vaikka Into ry:n Sovari-vaikutusmittari, jossa on dataa jo ihan huima määrä.”

Allianssin järjestöpäällikkö Mimmi Mäkinen-Kokkonen muistuttaa, että dataperustaisuuden tarpeet lisääntyvät koko ajan myös nuorisoalallakin, sillä vaikutuksista on puhuttava. ”On kuitenkin tärkeää myös pysähtyä miettimään keräämmekö tietoa oikeista asioista.” Kuva: Salla Merikukka.

Kootusta tiedosta hyötyy moni

Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueella erikoisuunnittelijana työskentelevä Mikko Cortés Téllez on saanut olla tekemässä tiedolla johtamisen toimintoja. ”Edellisellä nuorisoalan osaamiskeskuskaudella vastasin yhteistoiminnastamme osaamiskeskus Kentaurin kanssa. Järjestimen kehittäminen oli osa Kentaurin toimintaa”, kertoo Cortés Téllez. Hänen mukaansa Järjestin on myös keino tuoda nuorisoalan järjestöjen toimintaa sekä toiminnan tuloksia ja merkityksellisyyttä esiin laajemminkin yhteiskunnassa, siis muillekin kuin järjestöille itselleen.

Toiminnan kehittämiseen tiedon keruuta

”Toivon, että mahdollisimman moni järjestö hyödyntää Järjestimen tarjoamia palveluita, sillä se on toteutettu yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa. Järjestin on ennen kaikkea nuorisoalan järjestöjen työtä palveleva maksuton ja kehittyvä järjestelmä, jonka avulla järjestöt voivat reaaliaikaisesti seurata toimintaansa ja sen tuloksia”, jatkaa Cortés Téllez ja uskoo, että Järjestin voi osaltaan auttaa järjestöjä kehittämään toimintaansa sekä määrällisesti että laadullisesti. ”Se antaa järjestölle kokonaiskuvan toiminnasta ja siitä, miten toiminta muuttuu ja mihin toiminnan kehittämisessä erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota.”

Mikko Cortés Téllez työskentelee erikoissuunnittelijana opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueella. ”Työni sisältää muun muassa nuorisoalan järjestöille menevien valtionavustusten valmistelua, valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman valmistelua ja seurantaa. Lisäksi vastaan myös saamenkielisten nuorten toiminnan ja saamen kielipesätoiminnan tukemisesta.” Kuva: Mikko Cortés Téllez

Vaikuttamistyöhönkin Järjestimestä jelppiä

Nuorisoalan järjestöille kehitetyn digitaalisen tiedontuotantopalvelu Järjestimen kehittäjänä toiminut TKI-asiantuntija Niina Autiomäki Humakista korostaa myös vaikuttamistyötä ja siihen liittyvää tiedonkeruuta. ”Tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen kaikessa ennakointityössä on yksi tärkeimmistä asioista. Järjestimen kautta nuorisoalan järjestöjen tekemä työ tulee näkyväksi nuorisotilastot.fi-sivustolla kootusti. Aluehallintoviraston ylläpitämälle sivustolle on kerätty dataa jo muiden nuorisoalan toimijoiden tekemästä työstä, mutta järjestöjen osalta nämä tiedot puuttuvat”, taustoittaa Autiomäki.

Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin lehtori.

Kuvat: Salla Merikukka, Mikko Cortés Téllez, Niina Autiomäki ja Maarit Honkonen-Seppälä

Jaa