NuorisotyöTalven tuiskuissa nuoriso- ja järjestöalan opiskelijat Iina Nissinen ja Elina Vartio etenevät harjoittelupaikkaansa, Jyvälän Setlementin Tyttöjen Talolle. Edessä ovat viimeiset harjoittelut ja pohdinta kehittämistehtävästä eli opinnäytetyöstä.
Opiskelijoiden yhteistyö oli jo aikaisempien opintojen osalta ollut toimivaa, joten päätös tehdä opinnäytetyö yhdessä Tyttöjen Talolle oli johdonmukainen askel. Työ valmistui marraskuussa.
Materiaalipankki perehdytykseen
”Opparimme otsikko on Kohtaamisen Kompassi: Perehdytysmateriaalipankki monikulttuurisen tyttötyön tueksi. Kehitimme Jyväskylän Tyttöjen Talolle uuden perehdytysmateriaalipankin, joka tarjoaa työntekijöille, harjoittelijoille ja vapaaehtoisille konkreettisen työkalun monikulttuurisen tyttötyön tueksi”, tiivistää Nissinen ja jatkaa, että perehdytysmateriaalipankki syntyi tarpeesta vahvistaa kulttuurisensitiivistä työotetta ja yhtenäistää toimintatapoja, erityisesti MonDo-hankkeessa. MonDossa toimintaan osallistuu eri kulttuuritaustoista tulevia 12–28-vuotiaita tyttöjä ja nuoria naisia. ”MonDo-hankkeen tavoitteena on madaltaa maahan muuttaneiden nuorten kynnystä osallistua toimintaan, tukea heidän osallisuuttaan sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kotoutumista.”
Pienetkin teot vaikuttavat
Nissinen ja Vartio kertovat, että perehdytysmateriaalipankki edistää Jyväskylän Tyttöjen Talon työtä turvallisemman tilan, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden rakentajana. ”Perehdytysmateriaalipankki tarjoaa pysyvän työkalun, joka tukee sekä työn laatua että työntekijöiden valmiuksia kohdata moninaisia nuoria sensitiivisesti. Näin MonDo-hankkeen toiminnassa on entistä paremmat edellytykset vahvistaa nuorten yhteisöön kuulumisen tunnetta. Sekä tietty tukea heidän kotoutumistaan Keski-Suomen alueella. Kehittämistyö osoitti, että pienilläkin käytännön ratkaisuilla voidaan vaikutta siihen, miten nuoret kohdataan ja miten he kokevat tulevansa nähdyiksi ja mukaan otetuiksi”, pohtivat Nissinen ja Vartio ja jatkavat, että ehkäpä työmme on monistettavissa tai parastettavissa myös muille toimijoille ympäri maan.
Kehittämistyö on vahva oppimisen alusta
”Opinnäytetyöprosessin aikana opin, kuinka moniulotteista monikulttuurinen tyttötyö on ja miten keskeistä kulttuurisensitiivisyys on kohtaamisten rakentamisessa. Kulttuurisensitiivisyys osoittautui ennen kaikkea oman ajattelun jatkuvaksi reflektoinniksi sekä kyvyksi tarkastella omia oletuksia ja toimintatapoja. Perehdytysmateriaalin laatiminen teki näkyväksi, kuinka tärkeää on tukea työntekijöitä selkeällä ja saavutettavalla materiaalilla erityisesti ympäristössä, jossa resurssit ovat rajalliset ja olosuhteet muuttuvat”, kertoo Vartio ja jatkaa, että akateemisesti opin, mitä pitkäkestoinen kehittämistyö ja laadullinen tutkimus edellyttävät. Huolellista suunnittelua, kriittistä aineistonlukua, teoreettisen viitekehyksen soveltamista sekä kykyä rajata ja perustella ratkaisut tieteellisen työn vaatimusten mukaisesti.” Kaikkiaan kehittämistyön prosessin aikana vahvistui projektinhallinnan taidot, kuten aikataulutus, tehtävien pilkkominen ja realististen tavoitteiden asettaminen ja pitkäjänteisyys”, kertovat opiskelijat.
Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi
Keskeinen oppimiskokemus syntyi Nissiselle ja Vartiolle itse tiimityöstä. ”Opinnäytetyön tekeminen parin kanssa näytti, kuinka arvokasta on voida jakaa vastuuta, ideoida yhdessä ja saada tukea silloin, kun omat ajatukset kaipaavat sparrausta. Yhteistyö lisäsi luottamusta, vahvisti työskentelyn laatua ja teki pitkästä prosessista kevyemmän ja mielekkäämmän. Opimme arvostamaan työparin roolia peilipintana. Toinen huomaa asioita, joita itse ei näkisi. Prosessi osoitti, että vahva yhteistyö rakentuu avoimelle keskustelulle, kyvylle jakaa vastuuta ja keskinäiselle luottamukselle. Saimme kokemuksen siitä, kuinka kahden erilaisen ajattelu- ja työskentelytavan yhdistäminen voi tuottaa paremman lopputuloksen kuin kumpikaan olisi saanut aikaan yksin”, kertovat tulevat nuoriso- ja järjestöalan ammattilaiset ja kiittävät korkeakouluaan, jossa kannustetaan paritöihin myös oppareiden osalta.
Käytännön vinkkejä ja testattuja harjoitteita
Kehittämistyön aineiston hankinnan ja tulosten perusteella laadittu perehdytysmateriaalipankki kokoaa yhteen kulttuurisensitiivisen ja traumasensitiivisen työotteen keskeiset periaatteet. Myös nuorten kohtaamisen käytännöt sekä konkreettiset harjoitteet nuorten kanssa pienryhmässä tai itsenäisesti tehtäväksi on osa pankkia. Perehdytysmateriaalipankki edistää Jyväskylän Tyttöjen Talon työtä turvallisemman tilan, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden rakentajana.
Työ on luettavissa Theseuksessa osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/901995
Teksti: Iina Nissinen, Elina Vartio ja Maarit Honkonen-Seppälä.
Kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä.
Nissinen ja Vartio ovat joulukuussa valmistuvia yhteisöpedagogeja (AMK) ja Honkonen-Seppälä heidän opettajansa Humakissa.
