Tulevaisuuden hyväntekijät – vapaaehtoistoiminnalla arvokasta osaamista

Minkälaisista taidosta ja osaamisesta tulevaisuus on tehty? Sellaisista, joita me haluamme vahvistaa. Tulevaisuus ei nimittäin tule annettuna, vaan sellaisena, kuin me sen rakennamme (Salonen, 2020). Digiosaaminen väistämättä korostuu, mutta vähintään yhtä vahvasti tarvitaan kykyä olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.  

Hyvän tekeminen kannattaa 

Vapaaehtoistoiminta opettaa meille taitoja, joilla mitattavaa ja mittaamatonta arvoa tulevaisuudessa. On tunnistettu, että vapaaehtoistoimintaan osallistuminen vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta ja sen kautta voi oppia monia taitoja ja kartuttaa osaamista. Nuorisotyön näkökulmasta vapaaehtoistoiminnassa korostuvat kohtaamisen, osallisuuden ja vaikuttamisen teemat sekä sydämen sivistys. Humakin, Helsingin aikuislukion ja KSL-opintokeskuksen OppiJana-nimisessä yhteishankkeessa kannustettiin maahanmuuttaneita nuoria osallistumaan vapaaehtoistoimintaan ja kartuttamaan sitä kautta osaamista, jolla voi hyväksilukea myös opintoja. Opintosuoritukset toimivat motivaation lähteinä, mutta matkan varrella opittiin jotain merkityksellisempää. Nuoret oppivat, että hyväntekeminen kannattaa.  

Empatia supertaitona 

OppiJanassa panostettiin kohtaamiseen, jonka pitäisikin olla lähtökohtana kaikenlaisessa nuorisotyössä. Kun ihmiset kokevat tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, se vaikuttaa myös itsetuntoon ja sen kautta kokemukseen kyvykkyydestä ja kuulumisesta. Kohtaamiseen liittyy vahvasti myös empatia, joka onkin nykyhetken ja myös tulevaisuuden supertaito. Toisten asemaan asettumisen taito on erityisen tärkeää, kun yhteiskunnassa koetaan murroksia ja epävarmuutta.  

Erityisesti herkässä kehitysvaiheessa olevien nuorten empatiataitoa pitäisi harjoituttaa ja aktivoida, sillä nuorilla empatiataito saattaa taantua väliaikaisesti muun muassa kehitykseen ja hormonitoimintaan liittyvistä syistä (Kurra 2019). Empatiataitoa on kuitenkin mahdollista harjoitella, kuten muitakin elämäntaitoja. Vapaaehtoistoiminta on siihen mahtava mahdollisuus. 

Sydämen sivistystä ja tulevaisuuden uskoa 

OppiJanassa huomattiin, että ohjaajien ja opettajien tuki ja kannustus oli ensiarvoisen tärkeää nuorille myös vapaaehtoistoiminnassa. Tukemalla nuoria osallistumaan vapaaehtoistoimintaan voidaan luoda inhimillisempää yhteiskuntaa, jossa elämän mielekkyys ja onnellisuus löytyy merkityksellisyyden kokemuksesta ennemmin kuin esimerkiksi vaurauden kasvattamisesta. Muiden auttaminen kartuttaa myös sydämen sivistystä. Se on elämää ylläpitävää ja ihmisarvoa kunnioittavaa sekä ymmärrystä moninaisuudesta. Sydämen sivistys on myös sitä, että osaa arvioida myös omaa toimintaansa ja toimintaympäristöään kriittisesti.  Tulevaisuus on niin hyvä, kuin mitä siitä rakennamme. 

Lähteet: 

Kurra, Antti 2019. Empatiakyky tippuu murrosiässä, ja se voi tehdä nuoresta kiusaajan – tähän yritetään puuttua teknologian avulla. Yle 22.6.2019. Viitattu 16.11.2022. https://yle.fi/uutiset/3-10839736 

Joutsenvirta, Maria & Salonen, Arto O. Salonen. Sivistys vaurautena. Radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa. Helsinki: Basam Books Oy, 2020. 

Kirjoittajat: 

Jenni Hernelahti, Yhteisöpedagogi YAMK, asiantuntija Humanistinen amk 
Anna-Maija Lahtinen, KM, lehtori Humanistinen amk 

Julkaistu alunperin Nuorisotyö-lehden numerossa 3/2022.