NuorisotyöLupa- ja valvontavirasto (LVV) sekä alueen koordinaattorit järjestivät Laukaassa alueelliset nuorisotyöpäivät. Lähes 200 osallistujaa sai tietoa ajankohtaisista nuorisotyöllisistä ja yhteiskunnallisista muutoksista, verkostoitumismahdollisuuden sekä ideoita työssä jaksamiseen. Menossa mukana oli myös nuorisoalan järjestöjen digitaalinen tiedontuotantopalvelu Järjestin.
Monipuolinen ja ansiokas ohjelma
Kaksipäiväisen koulutustilaisuuden otsikko oli: ”Turvaa, työkaluja ja työssä jaksamista nuorisotyöhön”. Alustajina toimivat muun muassa Nuorisoala ry:n Tuija Kautto, joka johti yhteiskeskustelua teemalla: ”Mitä muutos vaatii organisaatiolta ja johtamiselta?”. Erityisasiantuntija Merja Hilpinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi ajankohtaiset uutiset ja tilastot nykyisen hallituskauden nuorisopoliittisista toimista muun muassa VANUPOn osalta. Hilpinen veti myös työpajaa, jossa pohdittiin millaisen tulevaisuuden rakennamme vuodelle 2040.
Nuorison väkivalta ollut sata vuotta sitten yleistä
Paikalla olleiden Humakin yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijoiden mieleen oli psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkärin Hannu Lauerman luento ”Nuorison joukkoväkivalta Suomen historiassa ja tilanne nyt – voiko menneestä oppia jotain?” Toisen vuoden yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Sara Puranen pohtikin tapahtuman jälkeen oppineensa eniten väkivaltaisuudesta ja jengiytymisestä. ”Olen aina ajatellut väkivallan olevan tänä päivänä yleisempää kuin koskaan aiemmin, mutta sain tietooni, että asia ei ole näin. Uutisoinnilla on valtava merkitys ajatuksiimme. Pohdin myös, että jos nuorisotyötä ei olisi, niin esimerkiksi rikollisuus ja väkivalta olisivat vielä yhtä yleisiä kuin sata vuotta sitten.”
Nuorisotyöllä merkittäviä tehtäviä
Purasen opiskelutoveri Ossi Hirvonen kertoi myös, että isoin oivallus tai oppi, joka syntyi Laukaan seminaarissa, oli tiedot jengiytymisen historiasta Suomessa ja miten genetiikalla on vaikutusta aggressiiviseen käyttäytymiseen. ”Jos nuorisotyötä ei olisi, niin monet nuoret jäisivät ilman turvallista aikuista tai tilaa, jossa voi puhua mieltä painavista asioista avoimesti. Yksinäisyys ja syrjäytyminen kasvaisi. Mielenterveyden haasteet, päihteiden käyttö yms lisääntyisivät. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien määrä kasvaisi. Jengiytyminen, kaduilla hengailu, levottomuus olisi arkea ja rikollisuutta olisi varmasti enemmän, jos nuorisotyötä ei olisi.”
Hyvinvointi yhteinen asia
Kehollinen aivopähkinä, jonka ohjasi Olga Kilkki UKK-instituutin Smart Moves -hankkeesta sekä urheilulääkäri, kirjailija, kolumnisti Pippa Laukka luento ”Kun työ kuormittaa – kuka huolehtii auttajasta?” antoivat osallistujille ajattelun aihetta niin omaan kuin nuortenkin hyvinvointiin. Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Voitto Päiväniemi pohti, että isoin oppi, joka syntyi Laukaan seminaarissa oli liikunnan tärkeyden oivaltaminen. ”Arkiliikunta on tärkeää. Se ei riitä, että käy salilla joskus eikä muuten liiku yhtään”, tiivisti Päiväniemi.
Liikkumisen edistäminen esillä visiossa 2040
”Pitämäni ohjaustuokion tavoitteena on herätellä osallistujat siihen, että liike parantaa vireystilaa, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Nuorista vain harva liikkuu hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta riittävästi, ja tämä vaikuttaa merkittävästi muun muassa heidän opiskelukykyynsä ja tulevaan työkykyynsä. Jokaisella nuorten parissa työskentelevällä ammattilaisella on mahdollisuus olla tuomassa liikettä nuoren arkeen ja olla tukemassa liikunnallisessa elämäntavassa. Siitä hyötyvät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret, jotka tyypillisesti liikkuvat ikätovereitaan vähemmän. Olin ilahtunut siitä, että liikkumisen edistäminen oli esillä myös nuorisotyön visiossa 2040”, kiittelee hankekoordinaattori Olga Kilkki, UKK-instituutin Smart Moves -hankkeesta.
Tapahtuman ohjelman ja näytteilleasettajat voit käydä vielä kurkistamassa täällä. Yhtenä näytteilleasettajana toimi Järjestin – nuorisojärjestöille suunnattu digitaalinen tiedontuotantopalvelu https://jarjestin-info.humak.fi/
Teksti ja kuvat (ellei toisin mainita):
Maarit Honkonen-Seppälä
Humakin lehtori, joka toimii tiedolla johtamisen työkalu Järjestimen viestijänä.
