Nuoria koululaisia kävelemässä poispäin kamerasta, reput selässään

Unelmien koulu: koko koulu nuorta varten

Teksti:

Heikki Korhonen
Opinkirja

Veronica Hellström
Sanna-Mari Pöyry

Xamk/Juvenia/Nuoska

Unelmiemme kouluyhteisössä kaikki tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi itsenään. Nuori viettää koulussa paljon aikaa. Hänelle vertaisryhmään kuuluminen on palkitsevaa. Ryhmässä nuori tuntee yhteenkuuluvuutta ja oppii sosiaalisia taitoja. Vaikka koulussa arvioidaan yksilöllisiä taitoja, kaikki se mitä koulussa tapahtuu opetustyön ulkopuolella, edellyttää usein ryhmään kuulumista. Ryhmän merkitys on nuorelle suuri ja ryhmä myös pitkälti määrittelee sen, mitä ja miten nuori koulussa voi olla (Hoikkala & Paju 2013, 149). Nuorisotyöntekijä edistää nuorten osallisuutta ja ryhmien hyvinvointia. Unelmoimme tulevaisuudesta, jossa nuorisotyö toimii kiinteänä osana koulujen ja oppilaitosten kasvattajayhteisöjä. Yksi Osaamiskeskus Nuoskan osatoteuttaja, Opinkirjo, on kehittänyt Kasku-mallin, jossa luokanvalvoja saa tuekseen nuorisotyön osaajan.

Kasku-työparimalli

”Normaalista koulunkäynnistä Kasku-tunnit erosivat siten, että niissä “päämäärä” oli parantaa ryhmähenkeä ja yhdistää luokkaa, kun taas yleensä koulussa asioita tehdään vain hyvien arvosanojen ja tulevaisuuden vuoksi. Tällaiset tunnit olivat kivaa muutosta normaaliin kouluarkeen.” (Kaksi tyttöä, 8. luokka.)

Kouluissa ja oppilaitoksissa nuoret kohdataan oppilaina. Kohtaamiset tapahtuvat suurimmaksi osaksi arjen ja koulunkäynnin vaatimuksista. Siitä johtuen ymmärrys nuoren elämästä jää usein kapeaksi.

Kasku koostuu kolmesta oppilaslähtöisestä tunnista sekä niiden suunnittelusta ja reflektoinnista työparina. Tunnit suunnitellaan vastaamaan oppilasryhmän tarpeita ja työparin valmiuksia. Tärkeintä on viettää nuorten kanssa hetkiä, jolloin he voivat ilmaista ajatuksiaan ja toiveitaan ryhmästä ja siinä toimimisesta. Kun nuoret pääsevät puhumaan ryhmässä omalla äänellä ja omana itsenä, luottamus toisiin lisääntyy ja tuen saaminen toisilta helpottuu.

Opettajien ja nuorisotyön kokemuksia Kaskusta

Toiminnassa mukana olleet luokanvalvojat ovat kokeneet arvokkaaksi työparina toimimisessa erityisesti yhteisen keskustelun. Vapaamuotoinen keskustelu ensimmäisessä tapaamisessa mahdollistaa avoimen ja luovan ilmapiirin kehittymisen työparin välille. Vuoropuhelu Kasku-tunneilla ryhmän kanssa tuo esiin nuorten kokemukset oppilaana olemisesta, mikä taas auttaa luokanvalvojaa ymmärtämään oppilaitaan paremmin.

Haastattelimme Seinäjoen lukion nuorisotyöntekijä Reetta Tahloa. “Kaikki opettajat eivät välttämättä tiedä, mitä nuorisotyö on. Pelaamisen ja leikkimisen lisäksi teen yksilö- ja palveluohjausta ja tuen jaksamisessa. Luokseni pääsee ajanvarauksetta. Järjestän yhteisöllistä toimintaa nuorten toiveista.”Tahlo kertoo.


Lisätietoa Kasku-työparimallista: https://opinkirjo.fi/kasku-kasvatuskumppanuus-koulussa/

Nuorisotyö kohdistuu käytännössä nuoriin. Tämä on tuloksellisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää, mutta aiheuttaa haasteita verkostoitumisen näkökulmasta. Aikuisilla on käsitys siitä, mitä on opetus, mutta nuorisotyöstä mielikuvat vaihtelevat suuresti. Kasku-työparimalli tuo nuorisotyöntekijän ja opettajan läheiseen yhteistyöhön niin, että nuorisotyön luonne ja työtavat tulevat tutummiksi kouluissa ja oppilaitoksissa.

Koulunuorisotyö vastaa tarpeisiin

Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Kouluissa opiskeluhuolto työskentelee enenevästi yksittäisten nuorten kanssa ryhmätyöskentelyn sijaan. Samaan aikaan kouluviihtyvyys sekä yhteisöllisyys ovat heikentyneet. Kuulemme huolestuttavia uutisia kouluhenkilökunnan jaksamisesta. Koronapandemia on lisännyt haasteita. Tarvitaan korjaavan työn lisäksi panostusta ennalta ehkäisevään työhön. Myös nuorten mielestä kouluilla on vastuu hyvinvoinnin edistämisestä (Nuorisobarometri 2020). Kouluun kohdentuu tasa-arvon ja kasvattamisen lisäksi odotus hyvinvoinnin vahvistamisesta.

Viime aikoina nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa on lisääntynyt. Nuorisotyö kouluilla on aikoinaan kuitenkin kehittynyt paikallisista tarpeista ilman valtion ohjausta. (Jurvanen ym. 2021.) Koulunuorisotyön sisällöt voivat vaihdella saman kunnan koulujen välillä. Nuorisotyö kouluissa on nuorilähtöistä ja nuorta kunnioittavaa ennalta ehkäisevää työtä. Unelmiemme tulevaisuudessa nuorisotyöntekijä toimii jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa osana kasvattajayhteisöä, kasvatuskumppanina. Nuorisotyöntekijä tukee nuorten hyvinvointia kouluissa, osana yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä.

Koulunuorisotyön unelmatulevaisuus

Unelmoimme tulevaisuudesta, jossa nuorisotyön osaaminen tunnetaan, ammattialojen roolit ovat selkeitä ja yhteistyö sujuvaa. Nuorisotyötä tehdään kaikilla kouluasteilla ja nivelvaiheissa. Kun kouluissa toimii eri alojen osaajia saumattomassa yhteistyössä kunkin nuoren parhaaksi, rakentuu hyvä, merkityksellinen arki tässä ja nyt. Nuorelle se tarkoittaa kohtaavaa aikuista, joka ymmärtää ja tukee, auttaa haasteissa ja ohjaa oppimisessa. Nuorten tarpeisiin vastataan ajoissa. Opettajalle se tarkoittaa työrauhaa oppiaineen sisällön opettamisessa ja mahdollisuutta reflektoivaan kasvatuskumppanuuteen. Osaamiskeskus Nuoskassa tehdään töitä tämän unelman saavuttamiseksi. Lisätietoa Nuoskasta: www.nuoskainfo.fi.

Kasku-työparimalli 

Malli luokanvalvojan/vastuuopettajan ja nuorisotyöntekijän yhteistyölle. 

Kolme Kasku-tuntia suunnitellaan, toteutetaan ja reflektoidaan työparina. 

Työaikaa kuluu yhteensä 7–10 tuntia. 

Suunnattu ensisijaisesti yläkoulun ja ammatillisen koulutuksen ensimmäisen vuoden oppilaille ja opiskelijoille. 

Oppilas-/opiskelijakeskeinen tapa toimia koko ryhmän kanssa. 

Tavoitteena luottamuksen ilmapiirin kehittyminen ryhmässä ja nuorisotyön asemoituminen yhteisössä. 

Osaamiskeskus Nuoska

Kokoaa, tekee tunnetuksi ja levittää nuorisotoimen ja opetustoimen yhteistyön hyviä käytänteitä.

Mallintaa ja kehittää kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön eri muotoja ja osa-alueita.

Vahvistaa osaamiskeskustoiminnan kaksikielisyyttä koordinoimalla osaamiskeskusten ruotsinkielistä toimintaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille 2020–23 rahoittama nuorisoalan osaamiskeskus.

Lähteet:

Hoikkala, Tommi & Paju, Petri (2013) Apina pulpetissa. Ysiluokan yhteisöllisyys Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 139. Helsinki: Gaudeamus.

Jurvanen, Susanna & Kauppinen, Eila & Kiilakoski, Tomi & Kivijärvi, Antti & Laine, Sofia & Nyman-Kurkiala, Pia & Siegfrids, Anna (2021) Mitä koulunuorisotyö on? Tutkimuskatsaus koulunuorisotyön määritelmiin ja tavoitteisiin. Näkökulma 75, Nuorisotutkimusverkosto.

Jaa