Ninni Parviaisen kuva
Ninni Parviainen vetää Kulttuurisen nuorisotyön keskusteluryhmää. Mukaan keskusteluihin ovat tervetulleita kaikki teemasta kiinnostuneet työnimikkeisiin katsomatta.

Vertaisten kesken verkkokeskusteluryhmissä

Kanuunan keskusteluryhmät vastaavat nuorisotyön ammattilaisten vertaistuen tarpeeseen silloin, kun tarvetta esiintyy. Matalan kynnyksen avoimet keskusteluryhmät kokoontuvat verkon välityksellä eikä mukaan tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Riittää, että on virtuaalisesti paikalla ennakkoon ilmoitettuna ajankohtana. 

Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunalla on kymmenkunta verkkokeskusteluryhmää, joista jokaisella on oma teemansa, kuten nuorisotaloissa- ja tiloissa työskentely, seksuaalikasvatus tai harrastamisen Suomen malli. Yksi ryhmistä käy säännöllisesti keskustelua kulttuurisen nuorisotyön aiheista, ilmiöistä ja tapahtumista. 

Kulttuurisen nuorisotyön keskusteluryhmän keskustelutuokioissa on mukana nuorisotyöntekijöitä kunnista ja järjestöistä, mutta myös asiantuntijavieraita kulttuurin kentältä. Yhtenä keskusteluryhmän tavoitteista onkin saattaa yhteen kulttuurista nuorisotyötä tekevät ja erilaiset kulttuuritoimijat ympäri Suomen. 

”Tämä keskusteluryhmä yhdistää järjestöjä ja kuntasektoria. Meillä on paljon tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen Nuori Kulttuuri -tekijöiden kanssa”, kertoo keskusteluryhmän vetäjä, Kanuunan suunnittelija Ninni Parviainen

Vetäjillä ryhmänsä teeman mukaista osaamista 

Useimmat verkkokeskusteluryhmien vetäjistä tulevat Kanuunan ulkopuolelta. Heistä jokaisella on oman ryhmänsä teemaan liittyvää erityistä osaamista. Kulttuurisen nuorisotyön keskusteluryhmää luotsasi aiemmin Taideyliopiston tutkijatohtori Satu Olkkonen. Kun Parviainen aloitti suunnittelijan tehtävissä Kanuunassa reilu vuosi sitten, siirtyi ryhmän vetovastuu Olkkoselta hänelle. Ryhmän vetämisessä vaadittavaa substanssiosaamista löytyy Parviaiseltakin, sillä hän on työskennellyt teatteri-ilmaisun ohjaajana vuodesta 2010 saakka. Sivutyönään Parviainen toimii Lasten ja nuorten teatterikoulu Timotein rehtorina. 

”Olipa sitten kyseessä kuvataide, musiikki tai teatteri, niin taiteen kautta nuoret voivat käsitellä tunteitaan. Haluankin rohkaista nuorisotyöntekijöitä tutustumaan erilaisiin taiteen muotoihin vaikka nuorten kanssa yhdessä. Ei tarvitse olla mikään taiteentuntija voidakseen viedä nuoret taidenäyttelyyn, teatteriin tai konserttiin”, Parviainen sanoo. 

Parviaisen mukaan taideaineita olisi hyvä hyödyntää nuorisotyössä enemmänkin esimerkiksi haastavien tilanteiden yhteydessä. Hän vinkkaa, että keskustelutuokioihin voi tulla hakemaan ideoita erilaisista menetelmistä ja välineistä, joita voi sitten hyödyntää omassa työssään nuorten parissa. 

”Parhaimmillaan keskusteluryhmän osallistujat esittelevät omia luovia menetelmiään kiusaamisen vastaisissa toiminnoissa tai jo esiin tulleiden kriisien ratkaisemisessa”. 

Ryhmällä ja verkostolla on eronsa 

Kanuunassa verkkokeskusteluryhmän perustaminen käy ketterästi. Ryhmä voidaan perustaa, kun semmoista toivotaan ja se voidaan lopettaa, kun tarvetta yhteisille vertaiskeskustelutuokioille ei enää ole. Kaikki keskustelutuokiot ovat avoimia. Niiden ajankohdista tiedotetaan Kanuuna uutiset -uutiskirjeessä, ja mukaan keskusteluihin pääsee suoraan uutiskirjeen mukana kulkevien osallistumislinkkien kautta. Edes ennakkoilmoittautumista ei tarvitse tehdä. 

Tilapäiseksi tarkoitettu keskusteluryhmä voi myös jalostua pysyväksi kehittämisverkostoksi. Kanuunan verkostopäällikkö Suvi Lappalainen muistuttaa, että keskusteluryhmällä ja kehittämisverkostolla on Kanuunassa vissi ero. Toisin kuin keskusteluryhmät, nuorisotyön ammattilaisten muodostamat kehittämisverkostot työskentelevät suunnitelmallisesti jopa useita vuosia yhdessä sovitun kehittämiskohteen parissa. 

”Kehittämisverkostot, joita myöskin on kymmenkunta, ovat perinteisesti tavanneet kasvokkain vaihtuvilla paikkakunnilla vähintään kerran vuodessa. Koronan vuoksi nämä tapaamiset jouduttiin siirtämään verkkoon, mutta pikkuhiljaa verkostotapaamisetkin ovat alkaneet rullaamaan taas entiseen tapaansa”, kertoo Lappalainen. 

Lappalaisen mukaan Kanuunalla ei alun perin ollut muita kuin kehittämisverkostoja. Ensimmäinen koronakevät kuitenkin nosti esiin erinäisiä vertaistuen tarpeita nuorisotyöntekijöiden keskuudessa, ja niihin ryhdyttiin vastaamaan matalan kynnyksen verkkokeskusteluryhmien avulla. Aluksi ryhmät keskustelivat Discordissa Kanuunan serverillä, mutta tätä nykyä useimmat niistä käyttävät Microsoft Teamsia. 

”Syksyn kuluessa selviää, onko kaikille nykyisistä keskusteluryhmistämme edelleen kysyntää ja tuleeko kunnista toiveita käynnistää joitakin uusia ryhmiä. Aloite uuden ryhmän perustamisesta tulee aika kentältä”, Lappalainen toteaa. 

Kanuunan toimintaan, kuten verkkokeskustelutuokioihin, osallistutaan yli 200 eri kunnasta. Mukana keskusteluissa on ollut runsaasti myös kuntasektorin ulkopuolella nuorisotyötä tekeviä tai siitä kiinnostuneita henkilöitä. 

  • Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna on kuuden eri toimijan yhteenliittymä, jota hallinnoidaan Lahdesta käsin. 
  • Osaamiskeskuksen päätoteuttaja on nuorisotoimien vuonna 2006 muodostama verkosto, jota kutsutaan Kanuunaksi. 
  • Osaamiskeskuksen toiminnan rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. 
  • Lisää tietoa Kanuunasta ja sen verkkokeskusteluryhmistä saa osoitteesta www.nuorisokanuuna.fi

Teksti: Petra Göös 
Kuva: Tiia Korpi 

Jaa