”Järjestöjen toimintatiedoille on koko ajan lisää kysyntää. Vaatimukset poliittisilta päätöksentekijöiltä, medialta, virkamiehiltä ja laajemmin yhteiskunnalta verovaroilla tuetun toiminnan tilivelvollisuudesta lisääntyvät, ja todennäköisesti tulevat lisääntymään jatkossakin. Läpinäkyvyyttä kaivataan paitsi järjestöjen toiminnasta ja sen tuloksista, niin koko ajan enemmän myös vaikutuksista”, tiivistää Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueella erikoissuunnittelijana työskentelevä Mikko Cortés Téllez. Hänen vastuualueinaan ovat muun muassa on valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen vuosiavustusten valmistelu ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanon seuranta sekä saamenkielisen nuorisotyön ja -toiminnan tukeminen.
Avain yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiselle
Humakin koulutuspäällikkö Reijo Viitanen muistuttaa, että myös nuorisojärjestötyön yhteiskunnallinen merkitys vaatii perusteluja ja näyttöjä toiminnan vaikuttavuudesta. ”Järjestin on tärkeässä asemassa tämän vaikuttavuuden osoittamisessa ja toimintatietojen keräämisessä. Tulevaisuudessa vaikuttavuuden yhteiskunnallinen merkitys kasvaa, joten palvelua kehitetään järjestöjen hyväksi. Hyödyt ovat sekä välittömiä eli käytännön apua järjestölle toimintatietojen keräämisessä, että välillisiä eli nuorisojärjestötyön vaikuttavuuden osoittaminen”, pohtii Viitanen ja jatkaa: ”Digitalisaatio ja tekoäly etenevät joka tapauksessa. Nuorisojärjestöt ovat nyt sen kynnyksellä, haluavatko ne olla mukana vai eivät. Luultavasti valtionhallinnossa käsitellään avustushakemuksia ym. 2030-luvulla tekoälyavusteisesti. Silloin vahvoilla ovat ne, jotka ovat lähteneet digitalisaation mukaan riittävän ajoissa ja saaneet siitä kokemusta.”

Tiedontuotannon koulutuksien satoa
Järjestimen tuoteomistaja ja kehittäjä Niina Autiomäki tietää työnsä kautta tarpeen läpinäkyvyydelle, mutta myös selkeydelle ja helpolle tiedonkeruulle. Hän on kouluttanut nuorisojärjestöjen ammattilaisia tiedonkeruun saloihin ja Järjestimen palveluihin. Puhtaita järjestökoulutuksia valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen edustajille on ollut yli 200 henkilölle. ”Koulutusten sisällöt alkavat eriytyä. Tunnistan kolme erilaista käyttäjäryhmää. Enenevässä määrin on järjestöjä, jotka tarvitsevat työnohjauksellista koulutusotetta eli käymme yhdessä läpi järjestön tiedontuotantoa, pohdimme sen systematisointia ja tutustumme raportoinnin hyödynnettävyyteen. Vaikka järjestöt keräävätkin tietoa, ei tiedonkeruun sisältöjen ja tiedon hyödynnettävyys ole aina optimitasolla”, pohtii Autiomäki.
Järjestin taipuu moneen
”Toisena Järjestinkoulutuksien kohderyhmänä ovat suhteellisen itseohjautuvat, uudet käyttäjät, jotka ovat käyttäneet Webropolia tiedonkeruussaan ja hyödyntäneet sen ominaisuuksia. Silti tämäkin kohderyhmä palaa usein yksittäisten kysymysten kanssa minun pakeilleni. Kolmantena ryhmänä ovat niinsanotut edistyneet Järjestimen käyttäjät, jotka haluavat tarkempia tietoja Järjestimen käytöstä eli vaikkapa perityistä ja annetuista käyttöoikeuksista tai kyselyn graafisten muokkausten mahdollisuuksista valmiiden teemojen tai itse muokattujen graafisten ominaisuuksien hyödyntämisestä”, tiivistää Autiomäki.
Jatkuva kehittäminen kehityksen avain
Erikoisuunnittelija Mikko Cortés Téllez peräänkuuluttaa aikaa ja tahtoa. ”Nuorisojärjestötyön jatkuva kehittäminen on tärkeää. Usein tuntuu, ettei kehittämiselle jää niin paljon aikaa, kuin se ansaitsisi”, pohtii Cortés Téllez. Autiomäki on samoilla linjoilla. Hän pohtii, että esimerkiksi Järjestintä jalkautetaan ja hyödynnetään valtakunnallisissa nuorisoalan järjestöissä eri tavoin. Tämä tulee esiin erilaisten koulutusten yhteydessä. ”Yleisesti tuntumani on, että Järjestimen pysyväisyyteen ja tuotteen laatuun aletaan hiljalleen luottaa kentällä. Saan edelleen viestejä, joissa pelätään Järjestimen aiheuttavan lisää töitä ja epäillään sen sopivuutta juuri heidän järjestönsä tiedonkeruumenetelmiin. Hyvin usein käsitys saadaan murrettua kohtaamisissa juurikin em. työnohjaustyöotteella.”
Lisää tietoja erilaisista tiedontuotannon palveluista:
Olympiakomitean ylläpitämä Suomisport
NuoDo – kunnallisen nuorisotyön dokumentaatiojärjestelmä
Järjestin – nuorisojärjestöille suunnattu digitaalinen tiedontuotantopalvelu
Esimerkkejä tilastoista, joista apua nuoriso- ja järjestötyön vaikuttamiseen:
https://nuorisotilastot.fi/
https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely
https://www.intory.fi/tyopajatoiminta/sovari/
Teksti ja kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä
Humakin lehtori, joka toimii Järjestimen viestijänä ja AHK-hankkeen Humakin projektipäällikkönä.

