NuorisotyöPetteri Orpon hallituksen kevään kehysriihi lähestyy 15.-16.4.2024. Jo syksyn budjettiriihen yhteydessä todettiin, että julkisen talouden luvut ja kehitys ovat synkkiä, joten hallitusohjelman julkisen talouden sopeuttamistoimia tarkastellaan uudelleen kevään riihessä. Valtion nuorisoneuvosto varoittaa hallitusta nuorisoalaan kohdistuvien leikkausten vaikutuksista. Neuvosto näkee, että nuoret ovat antaneet oman osansa julkisen talouden sopeuttamistalkoisiin – nyt on muiden vuoro osallistua.
Valtaosa nuorista voi hyvin, mutta nuorten hyvinvointi eriytyy jatkuvasti. Lisäksi esimerkiksi toimeentuloon ja asumiseen liittyvät leikkaukset iskevät eniten juuri nuoriin[1]. Yksi keskeinen syy harrastamattomuuteen ovat taloudelliset syyt[2], joten on odotettavissa, että erityisesti pienituloisilla nuorilla ja perheillä harrastaminen vähentyy. Juuri nyt olisi tärkeää pitää huolta siitä, ettei yksikään nuori menetä otettaan elämästään ja toivoa tulevaisuudesta. On arvioitu, että yksi syrjäytynyt nuori voi kustantaa yhteiskunnalle jopa 1,2 miljoonaa euroa.
Nuorisotyön tehtävänä on tukea nuoren kasvua, kehittymistä, itsenäisyyttä ja osallistumista. Nuorisotyön noin 73 miljoonan euron budjetista katetaan muun muassa valtionavustukset valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille, etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan, koulu- ja oppilaitosnuoristyöhön sekä nuorisokeskuksille. Lisäksi sieltä katetaan valtionosuudet kuntien nuorisotyöhön. Budjetista tuettava järjestölähtöinen nuorisotyö on keskeinen osa nuorisotoimialaa. Nuorisotyöhön kohdistuvat avustusleikkaukset osuvat siis suurelta osin myös kansalaisyhteiskunnan toimintaan, jossa saadaan kustannustehokkaasti tuotettua palveluita, toimintaa ja tukea laajalle joukolle nuoria esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan avulla.
Hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy. Nuorisotyössä tehdään arvokasta työtä moniammatillisessa yhteistyössä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Onnistuessaan nuorisotyö kääntää nuoren elämän suunnan, joka voi pahimmillaan olla menossa kohti radikalisoitumista, päihteitä tai esimerkiksi rikollisuutta. Nuorten työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on keskeinen rooli niiden nuorten tavoittamisessa, joiden elämä ei kulje suoraviivaista polkua opintojen kautta töihin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta on myös tutkitusti vaikuttavaa[3]. Jos näiden nuorten elämänhallintaa ja työllistymistä tukevien toimien rahoitus pienenee, se vaikuttaa suoraan palveluiden vähenemiseen ja nuoret jäävät ilman tukea. Syntyvyyden laskiessa korostuu entistä enemmän jokaisen nuoren kiinni pitäminen yhteiskunnassa, jotta hyvinvointivaltiomme kantokyky kestää suurten ikäluokkien siirtymisen työelämän ulkopuolelle. Suomen väestörakenne huomioiden meillä ei ole varaa yhteenkään syrjäytyneeseen nuoreen. Ei taloudellisesti, eikä inhimillisesti.
Yhteisöllisyys ja harrastusmahdollisuudet. Nuorisotyö tarjoaa nuorille mielekästä vapaa-ajan tekemistä, harrastusmahdollisuuksia sekä yhteisön, johon kuulua. Myös hallitusohjelmassa tunnistetaan harrastamisen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja halutaan panostaa harrastusten saavutettavuuteen. Kuitenkin nuorisotyön määrärahojen leikkaukset heikentävät harrastuksia tarjoavien järjestöjen toimintaedellytyksiä vähentämällä niiden rahoitusta. Harrastukset ja yhteisöllisyys tukevat nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia, sosiaalisten suhteiden muodostumista ja kiinnittymistä yhteiskuntaan. Yksinäisyys on yhä kasvava ongelma yhteiskunnassamme ja yksi syrjäytymisen ilmenemismuodoista. Esimerkiksi kulttuuriharrastusten vaikutuksia selvitettäessä 94 % vastaajista kertoo löytäneensä uusia kavereita harrastamisen myötä.[4]
Alueellisuus ja kohtaamisten vähentyminen. Järjestöjen avustusten leikkaukset aiheuttavat toiminnan keskittymistä pääkaupunkiseudulle, sekä toiminnan tarjonnan supistumista erityisesti harvaan asutuilla Itä- ja Pohjois- Suomen alueilla. Lisäksi avustusten leikkauksilla on työllisyyttä heikentävä vaikutus, kun järjestöt joutuvat toiminnan vähentyessä myös supistamaan henkilökuntaansa. Pienemmät resurssit tarkoittavat vähemmän aikaa kohdata nuoria, joka on koko nuorisoalan ydintehtävä.
Nuorisoalalla tehdään tärkeää työtä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Viimeistään puoliväliriiheen mennessä on selvitettävä, millaisia vaikutuksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tehtävillä leikkauksilla on nuorten elämään, kansalaisyhteiskuntaan ja vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi tulisi tehdä selvitys leikkausten vaikutuksista nuorten syrjäytymiseen sekä tämän vaikutuksesta valtion talouteen. Valtion nuorisoneuvosto vaatii hallitusta toteuttamaan mahdollisten leikkausten vaikutustenarvioinnit.
Valtion nuorisoneuvoston puolesta
Ida Leino
puheenjohtaja
Lähteet:
[2] Aapola-Kari, Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2022: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2023/05/FINAL_vapaa-aikatutkimus-2022-web.pdf
[3] Vauhkonen & Hoikkala, Syrjäytymisen lasku 2020: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/syrjaytymisen_lasku.pdf
[4] Pulkkinen, Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2022, selvitysraportti: https://kansalaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2023/02/skaf_kulttuuriharrastamisen_koetut_vaikutukset_2022_selvitys.pdf
Valtion nuorisoneuvsto on valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä.
Valtion nuorisoneuvoston lakisääteisinä tehtävinä ovat:
1) käsitellä nuorten kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin;
2) tehdä aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi;
3) tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan;
4) antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan otettavista asioista;
5) seurata toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä.
Lisätietoa valtion nuorisoneuvostosta ja sen jäsenistä ja sihteeristöstä: https://tietoanuorista.fi/vnn/
