NuorisotyöPirkkalan kunta on mukana Nuoskan pilottikuntatoiminnassa 2025–2026. Kunta on yksi viidestä Pirkanmaan kunnasta, jotka saivat kehittämisprosessissa nimekseen “Pirkanmaan viisikko”. Tässä näkökulmatekstissä avaamme Pirkkalan koulunuorisotyön monipuolista kokonaisuutta. Pirkkalassa koulunuorisotyö tulee tutuksi jo neljännellä luokalla ja jatkuu niveltäen toiselle asteelle. Koulunuorisotyöllä on tunnustettu asema, joka on huomattu kunnallisessa päätöksenteossa.
Pirkkala on noin 21 000 asukkaan kunta Tampereen kupeessa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kunnan nuorisotyö on kehittynyt merkittävästi. Siitä osoituksena on koulunuorisotyö, jota tehdään tällä hetkellä neljällä koululla. Koulunuorisotyössä työskentelee täysiaikaiseksi viisi työntekijää ja työparina yksi osa-aikaisesti. Kaikilla kunnan koulunuorisotyötä tekevillä työntekijöillä on sama titteli: koulunuorisotyöntekijä. Lisäksi nuorisotyötä tehdään lukiossa ja toiseen asteen oppilaitoksissa erityisnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön voimin.
Pirkkalan koulunuorisotyön pääasiallisena tavoitteena on nuorten päivittäinen kohtaaminen sekä kiireetön läsnäolo koulun arjessa. Tämän vuoksi koulunuorisotyöntekijät ovat kiinteä osa koulujen jokapäiväistä arkea. Heidät löytää omien tilojensa lisäksi sosiaalisesta mediasta. Työn ydin koostuu ryhmäytyksistä, välituntitoiminnasta sekä vierailuista oppitunneilla, joita tehdään erityisesti taito- ja taideaineissa. Koulunuorisotyöllä tavoitellaan kohtaamisten lisäksi koulupoissaolojen, -kiusaamisen sekä yksinäisyyden ehkäisemistä sekä koulun yleisen viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden parantamista. Työ alkaa jo alakoulussa ja jatkuu systemaattisesti yläkoulussa.
Kaikki alkaa alakoulusta
Pirkkalan koulunuorisotyötä on kehitetty vuosia ruohonjuuritasolta ponnistaen. Nyt koulunuorisotyön työtavat ovat hyvin jäsentyneitä. Luokkakohtaiset ryhmäytykset alkavat neljännellä luokalla, jolloin nuoret ovat vastaanottavaisessa iässä. “Siitä meidän yhteinen matkamme alkaa”, koulunuorisotyöntekijä Heli Kaltto kuvaa. “Kuljemme nuorten rinnalla aina ysiluokan päättymiseen saakka”, Kaltto lisää.
Työtä tehdään työparina kuraattorin kanssa. Kaltto kuvaa tilannetta huikeaksi: “Työnkuva nuorten kanssa on samanlaista, mutta olemme kuitenkin omien alojemme ammattilaisia. Saamme tuotua molempien vahvuudet luokkatyöskentelyyn.” Yhteisöllisyyden rakentaminen tapahtuu Pirkkalassa moniammatillisesti.
Nelosluokalta alkaen jokainen luokka saa alakoulussa kaksi koulunuorisotyöntekijän ja kuraattorin järjestämää omaa tuntia. Se tarkoittaa useita tunteja luokkien ryhmäytymiseen. Tuntien järjestäminen on tehty helpoksi: opettajat saavat valita heille sopivat ajat ja pyytää lisätunteja tarvittaessa. Lisätunnit räätälöidään aina ryhmän tarpeen mukaan. Kaltto kuvaa, kuinka opettajat ovat ottaneet koulunuorisotyön ilolla vastaan. Rennolla otteella ja leikin kautta toteutetuissa tunneissa on aina pedagoginen ydin, jota myös reflektoidaan nuorten kanssa. “Nelosluokkalaisetkin osaavat ajatella asioita tosi syvällisesti”, Kaltto kertoo ylpeänä.
“Nelosluokkalaisetkin osaavat ajatella asioita tosi syvällisesti”, Kaltto kertoo ylpeänä.
Erityisen tärkeää alakoulussa tehtävä työ on nivelvaiheen näkökulmasta. Alakoulusta yläkouluun siirtyminen tuo monelle mukanaan muutoksia. Nuoren mieli on myllerryksessä ja yläkouluun siirtyminen saattaa olla senhetkisen elämän isoin juttu. Alakoulussa tehtävän työn ansiosta yläkoulussa toiminta on tuttua. Tärkeää on, ettei koulunuorisotyöntekijä häviä mihinkään. Myös monet suositut työtavat, kuten rauhoittumista ja läksyjen tekemistä tukeva hiljainen välitunti alkavat jo vitos- ja kutosluokilla.
Yläkoulun tuki
Yläkoulussa koulunuorisotyö jatkuu vahvana. “Koulunuorisotyön tiloille on paikoin tunkua, eivätkä neliöt meinaa riittää”, yläkoulun koulunuorisotyöntekijä Tuomas Söyrinki kertoo. Alakoulussa tehdyn työn ansiosta varsinkin tänä vuonna yläkoulun aloittaneet oppilaat ovat olleet innolla mukana toiminnassa. Viime keväänä koulunuorisotyöntekijät esimerkiksi keräsivät kutosluokkalaisten kysymyksiä anonyymeillä kirjeillä, johon yläkoululaiset vastasivat. Nuoret pohtivat muun muassa, voiko yläkoulussa olla oma itsensä. “Kutoset saivat niin makeita vastauksia, että olimme aivan monttu auki.”, Söyrinki kuvaa.
“Koulunuorisotyön tiloille on paikoin tunkua, eivätkä neliöt meinaa riittää”, yläkoulun koulunuorisotyöntekijä Tuomas Söyrinki kertoo.
Söyrinki kertoo, että yläkoulussa työtä tehdään hieman eri tyylillä jo ihan siitä syystä, että nuoria on paljon enemmän. Työn ydin pysyy silti samana. Kaikessa on kyse kohtaamisesta ja läsnäolosta nuorten arjessa. Seiskaluokkalaisiin panostetaan eniten ryhminä, mutta kaikki kulkevat koulussa välituntitoimintapisteiden ohi ja pääsevät mukaan toimintaan.
Lisäksi koulunuorisotyöntekijät vierailevat oppitunneilla silloin kun se sopii. Työn monipuolisuudesta kertovat myös ryhmäkohtaiset vierailut nuorisotiloilla sekä koulunuorisotyöntekijän osallistuminen tarvittaessa kouluvierailulle. Mahdollisuuksia on koulupäivän sisällä useita. Koulunuorisotyöntekijöiden saaman palautteen perusteella yläkouluun tulee myöhemmin jopa ikävä, sillä siellä sai kasvaa ja viettää aikaa osana yhteisöä.
Investointi nuorten tulevaisuuteen
Koulunuorisotyöntekijöiden työtä tukevat monet rakenteet, ja heitä kutsutaan mukaan koulun moniammatillisen tiimin kokouksiin. Keskenenään koulunuorisotyöntekijät tapaavat kerran kuussa. Lisäksi koulunuorisotyöntekijät osallistuvat kuukausittain yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksiin. Näiden ohella kunnassa otettiin keväällä 2026 käyttöön koulukuraattorien, rehtorien ja koulunuorisotyöntekijöiden yhteiset kureko-palaverit. Kurekossa on käyty arvokkaita keskusteluita koulunuorisotyöntekijän roolista koulujen kasvatus- ja hyvinvointityössä.
Usein koulunuorisotyön hyödyt näkyvät vasta vuosien päästä. Nuorisopalvelupäällikkö Sanna Piispasen mukaan kunnan päätöksenteossa ymmärretään koulunuorisotyön ennaltaehkäisevät hyödyt jotka kantavat pitkälle nuoren tulevaisuuteen. Koska koulunuorisotyö on Pirkkalassa osa nuorisopalvelujen toimintaa, antaa se hyvät valmiudet olla osana nuoren koulupäivää mutta myös vapaa-aikaa, Piispanen kuvaa. Koulunuorisotyön arvo näkyy ennen kaikkea koulutason työssä ja kohtaamisissa oppilaiden kanssa, opetuspäällikkö Mikko Salkinoja toteaa lopuksi.
Näkökulmia Pirkanmaalta
Tämä artikkeli on osa neliosaista Näkökulmia Pirkanmaalta -sarjaa. Artikkelisarja pohjautuu Pirkanmaalla yhdessä Akaan, Lempäälän, Pirkkalan, Sastamalan ja Valkeakosken kanssa toteutettuun alueelliseen pilottikuntaprosessiin, joka oli osa osaamiskeskus Nuoskan valtakunnallista pilottikuntatoimintaa. Prosessissa tarkasteltiin koulu- ja oppilaitosnuorisotyön rakenteellisen kehittämisen kysymyksiä sekä alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia. Sarja tuo näkyväksi kuntien toimivia käytäntöjä ja tarjoaa näkökulmia koulu- ja oppilaitosnuorisotyön vahvistamiseen ja kehittämiseen.
Kirjoittajat:
YTT, BBA Sari Hietamäki
YTM, sosionomi Armi Itätalo
Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön osaamiskeskus Nuoskan asiantuntijat
Kehittämiskeskus Opinkirjo
