NuorisotyöEurooppalainen nuorisotyön yhteisö on pitkään korostanut kahta asiaa: tarvitaan laadukasta nuorisotyötä ja nuorisotyön laatua. Harvoin kuitenkaan määritellään, mitä laatu on tai millaisin välinein nuorisotyön laatua voitaisiin edistää.
Laatua on montaa laatua
Perinteinen tapa hahmottaa laatua kytkee sen erinomaisuuteen. Kun jokin asia on laadukas, se täyttää tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä varmaankin tarkoitetaan, kun halutaan laadukasta nuorisotyötä: toivotaan, että nuorisotyö tukee Euroopan nuoria parhaalla mahdollisella tavalla. Ongelma tällaisessa lähestymistavassa on, että sen pohjalta on hankala tehdä mittareita ja kehittää laatujärjestelmiä. Koko lähestymistapaa on kriitikoiden mukaan pidetty epämääräisenä. Siksi se on useimpien laatutyötä tekevien hylkäämä tapa ajatella.
Yrityselämässä laadusta on puhuttu jo pitkään. Laatu ei synny itsestään. Sen tueksi tarvitaan lukuisia eri järjestelmiä. Voidaan puhua laadun johtamisesta, laadunhallinnasta, laadunvarmistamisesta, laatukontrollista, laatujärjestelmistä tai laadun kehittämisestä. Kuten huomataan, tässä ollaan jo varsin kaukana lähtökohdasta, että tehtävänä on olla mahdollisimman hyvä. Siksi on kehitetty toisenlaisia tapoja puhua laadusta.
Laatuajattelu voidaan jakaa kahteen luokkaan. Ensimmäinen niistä hahmottaa laadun siksi, miten hyvin tuote tai palvelu vastaa sille asetettuja tavoitteita. Kyse on objektiivisista laatumittareista. Toinen tapa on korostaa henkilökohtaista hyötyä. Miten hyvin jokin tuote tai palvelu tuottaa arvoa asiakkaalle? Painopiste on tällöin siinä, miten jokin vastaa asiakkaan tarpeisiin.
Millaista laatu on nuorisotyössä? Onko meillä siihen yhteistä näkemystä Euroopan tasolla?
Selvitimme kahden kollegani kanssa 15 eri maan tapoja hahmottaa laatua. Maltalla asuvan Jim O’Donovanin ja Latviassa nuorisotyötä kehittävän Sintija Lasen kanssa laadimme selvityksen siitä, mitä kaikkea laatu nuorisotyössä tarkoittaa.
Kysyimme eri maista, millaisia tapoja varmistaa nuorisotyön laatua heillä on. Kuten odotettavissa oli, saimme varsin kirjavan kavalkadin vastauksia.
Rakenteelliset ja käytännölliset mallit
Emme lähteneet määrittelemään, mitä tarkoitimme laadulla. Annoimme vastaajien kertoa, miten heidän maassaan laatua tuetaan. Vastaukset vaihtelivat.
Osalla laatutyö oli lainsäädäntöä, jossa määritellään kriteerit nuorisotyötä tekeville järjestöille tai joissa otetaan kantaa siihen, mitä nuorisotyön pitää tehdä. Osalle se oli osaamiskriteereitä, joillekin toisille laajempi järjestelmä, joka yhdisti ohjeistuksia ja tapoja tutkia nuorisotyötä.
Ensimmäinen johtopäätöksemme olikin, että laadulla tarkoitetaan joukkoa monenkirjavia käsitteitä. Yhteinen näkemys nuorisotyön laadusta on vielä kaukana.
Seuraavaksi kysyimme, olivatko laatutyökalut kansallisen tason dokumentteja vai oliko niissä jokin käytännöllinen kytkentä, jonka avulla vaikkapa nuorisotalo tai nuorisotyötä tekevä järjestö voisi arvioida omaa työtään.
Useimmissa tutkimissamme maissa laadun varmistaminen nojaa rakenteisiin, kuten kansallisiin standardeihin tai ammatillisiin osaamiskuvauksiin. Yhdeksän maata oli luonut rakenteellisen mallin. Vain yksi maa, eli Suomi, oli luonut paikallisista tarpeista lähtevän mallin. Viisi maata oli luonut näiden yhdistelmän.
Suomi on siis Euroopassa poikkeus laatutyössä. Pitkäkestoisin malli on alun perin pääkaupunkiseudulla rakennettu auditointi- ja itsearviointimalli. Sittemmin sitä on kehitetty osana Kanuuna-verkostoa, jonka työtä jatkaa uudella painotuksella Kunnallisen nuorisotyön yhdistys. Eurooppalaisittain harvinaista on, että laatutyötä on kehittänyt nuorisotyö itse. Nuorisotyön itsensä kehittämiä laatutyön malleja oli myös Serbiassa ja Ruotsissa.
Toinen johtopäätöksemme oli, että tyypillisimmin laatu nähdään kansallisena kehikkona. Näiden pohjalta on harvoin kehitelty malleja, jotka toimisivat käytännön arvioinnissa.
Laadussa on yhteisiä sisältöjä, mutta myös yhteisiä kehittämisen kohteita
Kun katsoimme tarkemmin laatukuvausten sisältöjä, löysimme kahdeksan yhdistävää tekijää. Luettelomaisesti nämä ovat:
- oppimisen tukeminen
- nuorten hyvinvointi ja turvallisuus
- ryhmien kanssa työskentely
- yksilön kohtaaminen
- osallisuuden edistäminen
- inkluusio eli syrjäytettyjen nuorten elämän parantaminen
- nuorisolähtöisyys
- organisatoriset taidot
Yllä kuvatut asiat tuskin yllättävät ketään, joka on tutustunut nuorisotyöhön tai sen tutkimukseen. Kolmas johtopäätöksemme onkin, että vaikka tavat ymmärtää laatua eroavat, eurooppalaisesta laatutyöstä on löydettävissä yksimielisyys nuorisotyön perustehtävistä. Jotakin nuorisotyöllistä eri laatutyökalut siis näyttävät tavoittavan.
Tutkijoiden tehtävä on olla kriittinen ja nuuskia suuntia, joita kannattaisi kehittää. Oman analyysimme kriittisin huomio oli, että nuorten itsensä kokemukset eivät juurikaan näy laatumalleissa. Tämä on oikeastaan aika kummallinen asia.
Yrityselämästä lähtevissä analyyseissa saatetaan korostaa, että laatutyössä pitäisi kysyä paitsi tavoitteiden toteutumista, myös sitä, mitä asiakkaat saavat osallistumisesta toimintaan. Hivenen kiusallista onkin, että tämä näkökulma tuli esille vain parissa maassa.
Neljäs johtopäätöksemme onkin kysymys.
Eikö nuorisotyön tehtävä viime kädessä määrity siitä, mitä nuoret saavat nuorisotyöstä ja miten se rakentaa heidän hyvää elämäänsä? Jos nuorisotyö on olemassa nuoria varten, eikö heidän näkemyksensä pitäisi olla lähtökohta myös laadun arvioinnissa?
Teksti: Tomi Kiilakoski
Tomi Kiilakosken, Jim O’Donovanin ja Sintija Lasen selvityksen
Youth Work Quality Tools in 15 European Countries on julkaissut Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin yhteistyöelin Youth Partnership.
