NuorisotyöVakava kiusaaminen voi olla fyysistä, sanallista, ulossulkevaa ja pitkään jatkuvaa – joka tapauksessa syviä jälkiä jättävää. Kun lapsi tai nuori on kohdannut tällaista väkivaltaa päivittäin, ei tilanne korjaudu nopein konstein. Aikuisen ymmärtävä läsnäolo voi olla alkusysäys muutokselle ja toipumiselle.
Pitkään jatkunut kiusaaminen koskettaa usein montaa ihmistä ja vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Miten nuorisotyöntekijä tai muu tilanteen ulkopuolinen aikuinen voi tukea konfliktin osapuolia?
Nuorisotyön ammattilainen ei välttämättä ole ensimmäinen aikuinen, joka kuulee nuoren kokemuksista, mutta hän voi olla merkityksellinen lenkki asian käsittelyssä ja toipumisessa.
”Ensimmäisenä on tärkeää osoittaa nuorelle, että uskot häntä. Kuuntele ja anna hänelle tilaa. Vaikka helposti herää halu korjata tilanne nopeasti, älä tee mitään hätiköiden tai ilman, että nuori tietää ja hyväksyy sen, mitä olet tekemässä”, Aseman Lasten konfliktityön päällikkö Emmi Wallin neuvoo.
Kun nuori kertoo kiusaamisesta, on tärkeää varmistaa tietävätkö muut aikuiset tilanteesta ja kysyä nuorelta, miten hän toivoisi aikuisen toimivan.
”Kerro nuorelle, että kestät hänen kertomansa etkä halua hänen vähättelevän tai kaunistelevan tarinaansa. Nuoret suojelevat usein esimerkiksi vanhempiaan, sillä pelkäävät omien rankkojen kokemustensa rikkovan myös vanhemman mieltä. Lapsen ja nuoren tehtävä ei kuitenkaan ole suojella aikuisia vaan päinvastoin”, Aseman Lasten mielen hyvinvointityön päällikkö Minttu Oinonen sanoo.
Kiusaamisen lopettamiseen ei ole poppaskonsteja
Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan 8.–9.-luokkalaisista nuorista 34 % on kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla. Toistuvaa, vähintään kerran viikossa tapahtuvaa kiusaamista on kokenut 8 % nuorista.
Aseman Lasten kiusaamiseen puuttuvassa K-0-toiminnassa työskennellään usein vuosiakin jatkuneiden konfliktitilanteiden parissa. Nopeita, kaikissa tilanteissa toimivia työkaluja kiusaamiseen kitkemiseen ei ole olemassa, mutta pitkäjänteisellä työllä haastaviakin tilanteita saadaan selvitettyä.
Aikuiselle voi olla vaikeaa, kun ei voi saman tien ratkaista nuoren vaikeaa tilannetta eikä ottaa pois pahaa oloa. Aikuinen voi kuitenkin pysyä nuoren vierellä ja kuunnella. Voi myös varmistaa, että esimerkiksi nuorisotila tai muu vapaa-ajanviettopaikka on turvallinen ja jokainen nuori tulee kohdatuksi.
”Jos nuori ei koulussa tunne olevansa turvallisessa yhteisössä, voi nuorisotilalta tai harrastuksesta löytyä porukka tai yksittäinen ihminen, jonka kanssa nuori saa korjaavia kokemuksia ja kokee olevansa arvostettu omana itsenään”, Oinonen sanoo.
Avoimen nuorisotyön vahvuus on usein kohtaaminen ilman ennakko-oletuksia ja vaatimuksia sekä sellaisen paikan tarjoaminen, josta nuori voi löytää kannattelevan yhteisön.
Konfliktien epäselvät roolit
Aikuiset tulkitsevat tilanteita helposti niin, että yksi on kiusaaja ja toinen kiusattu. On helpompi määrätä tekijälle rangaistus ja tukea uhria kuin selvittää tilannetta tarkemmin ja huomata, etteivät roolit useinkaan ole näin mustavalkoisia. Aina aikuisella ei ole edes mahdollisuutta saada tarpeeksi tietoa tilanteesta ennen päätösten tekoa.
”Kaikista huonoimmassa tilanteessa ovat usein sellaiset lapset ja nuoret, jotka ovat sekä kiusaajia että kiusattuja. He eivät ole pidettyjä oikein missään porukassa ja ovat suurimmassa riskissä syrjäytyä”, Wallin kertoo.
Vaikuttava kiusaamiseen puuttuminen ei rajoitu rankaisemiseen yksittäisistä teoista tai yleensäkään ajatukseen, että kiusaaminen kitketään kurittamalla. Sen sijaan kiusaajalle pitää tarjota rikkovan käytöksen muuttamiseen keinoja ja tukea.
Vastataan vanhempien hätään
Kun konfliktitilanteita lähdetään selvittämään nuoren huoltajien kanssa, voi vastassa olla reaktioita laidasta laitaan. Todennäköisesti aihe saa aikaan suuria tunteita. Ammattilaisen on hyvä varautua kohtaamaan vanhempien hätä ja ottaa koko tunneskaala vastaan sensitiivisesti.
Lapsen kokemat konfliktit vaikuttavat koko perheeseen, mutta vanhempia tai sisaruksia ei työskentelyssä aina oteta tarpeeksi huomioon. Vanhempien voimavarojen vahvistaminen on kuitenkin keskeistä, jotta he jaksavat olla lastensa tukena.
Huomioi omat kokemuksesi ja tunteesi
Koska kiusaaminen herättää väistämättä monenlaisia tunteita, ammattilaisen on hyvä pysähtyä myös omien tunteidensa äärelle.
”Riippumatta siitä, minkä alan ammattilainen olet, omat kokemuksesi ohjaavat ajatteluasi.
On hyödyllistä tunnistaa, mitä muistoja ja tunteita tämä minussa herättää ja miten nämä vaikuttavat toimintaani”, Oinonen kehottaa.
Lohduttomalta tuntuvassa tilanteessa ammattilainen tarvitsee myös itsemyötätuntoa, sillä on annettava armoa itselleen, vaikkei voisi suoraan vaikuttaa varsinaiseen kiusaamiseen. Yksin tilanteeseen ei kannata jäädä, sillä toinen ammattilainen voi toimia työparina ja antaa arvokasta tukea.
Kuuntelijan tärkeä tehtävä
”Kiusaamiskokemukset syövät uskoa tulevaan valtavan paljon. Lapsen tai nuoren voi olla vaikea luottaa ihmisiin, kiinnittyä yhteisöihin ja kokea osallisuutta. Meidän aikuisten tulisi pitää huolta siitä, että jokainen lapsi ja nuori tulee nähdyksi”, Oinonen sanoo.
Ammattilaisen tärkein tehtävä on usein kuunteleminen. Nuori voi saada rohkaisua ja uskaltaa taas luottaa muihin. Hän kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärtää olevansa arvokas omana itsenään. Tämä tapahtuu usein pienissä hetkissä, jolloin aikuinen ei välttämättä ajattele tekevänsä mitään kovin ratkaisevaa.
”Yksikin turvallinen aikuinen lapsen tai nuoren elämässä voi riittää”, Wallin vakuuttaa.
Minttu Oinonen ja Emmi Wallin puhuvat näistä teemoista NUORI2026-päivien ohjelmanumerossa Kiusaamisen rikkoma mieli – Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan? heti tapahtuman avajaisten jälkeen tiistaina 14.4. klo 12–13.
Teksti: Virve Liljeström
Kuva: Kajsa Santonen
