Esa LinnaVuosi sitten pääkirjoituksessani jupisin siitä, kuinka nuorisotyön tulisi näkyä rinta rottingilla ja kuinka työn vaikuttavuudesta tulisi kertoa ylpeästi.
Toki olen edelleen samaa mieltä. Samaan aikaan on hyvä ajatella alaa kriittisesti, eikä vain automaattisesti olettaa, että kaikki nuorisoalalla tehtävä työ on tärkeätä ja arvokasta. Ei se ole välttämättä sitä silloin, jos työtä ei tehdä oikealla tavalla. Joskus tämä voi johtua työntekijöistä itsestään, mutta usein järkevän työn tekeminen on pahimmillaan estetty työpaikan sisällä.
Valitettavan usein nuorisoalalla kuullaan kehityksen esteenä olevan mantran “näin meillä on aina tehty”. Pettyjiä tässä tilanteessa ovat varsin usein uudet ja nuoret työntekijät, jotka vielä puhkuvat intoa ja halua päästä kokeilemaan uutta. Mutta kenelle kertoa epäkohdista, varsinkaan pienessä kunnassa, joissa ei välttämättä ole muita nuorisoalan työntekijöitä kuin se oma pomo tai pidempään työssään ollut työkaveri, joka ei anna mahdollisuutta uudenlaiselle lähestymiskulmalle?
Syksyllä törmäsin Instagramissa tiliin @vainnuorisotyomemes, jossa nimensä mukaisesti julkaistaan nuorisoalaa koskevia meemejä. Kuvauksessa tilin kerrotaan olevan “nimettömien nuorisoalaisten vertaistukiryhmä”. Osassa meemeistä nähdään hauskoja humoristisia heittoja esimerkiksi alaa koskevasta rahoituksesta ja sen vähyydestä. Usein meemeissä toistuu alalla usein kuultu “nykäse hihasta”. Osa taas pureutuu sellaisiin ongelmiin, joita ei välttämättä ole julkisessa keskustelussa liiemmin käsitelty.
Alan epäkohtien anonyymi käsittely on tärkeää. On usein helpottavaa huomata, etteivät työntekijät paini samojen ajatusten kanssa yksin. Nuorisoalan kehittymisen jarruna voivat olla eri puolella Suomea samanhenkiset henkilöt, jotka pelkäävät muutosta, koska ovat tehneet työstään itselle rutiineiltaan mieluisan.
Toisaalta on surullista, jos keskustelua joudutaan käymään tällä tasolla, mutta epäkohtia hauskalla tavalla nostava Instagram-tili on kuitenkin aina mieluisampi, kuin esimerkiksi varhaiskasvatuksen epäkohtia esiintuova @varhaiskasvatuksenkertomuksia. Tämä tili puolestaan kertoo julkaisevansa “varhaiskasvatuksen opettajien, lastenhoitajien ja avustajien kertomuksia työn arjesta”. Toisaalta – jos tämäntyyliselle lähestymiskulmalle on tarvetta, niin tervetuloa @nuorisotyonkertomuksia (tilin nimeä ei ainakaan kirjoitushetkellä ollut varattu, wink wink).
Miksi sitten pitäisi nuorisoalasta ylipäätään avautua? Siksi, että ilman alan kriittistä käsittelyä ei tapahdu kehitystäkään. Hyvää unelmien nuorisotyön vuotta 2022 kaikille alalla häärääjille tasapuolisesti!
Esa Linna
päätoimittaja
esa@esalinna.fi
Nuorisotyö
